Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on huolissaan sotilaskoulutuksen saaneiden reserviläisten hakeutumisesta täydennyspalvelun kautta siviilipalvelusvelvollisiksi.
Hän pitää asiaa periaatteellisesti tärkeänä. Asiasta on ollut kiivasta keskustelua viime viikkoina.
Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaisten puheessa, että "reservikarkurit" nakertavat Suomen järjestelmän uskottavuutta.
Hän totesi, että siviilipalvelus on tarkoitettu asepalveluksen lailliseksi vaihtoehdoksi niille asevelvollisille, jotka vakaumuksensa takia eivät ole valmiita suorittamaan asepalvelusta.
– Minun on kuitenkin vaikea nähdä, että sadat reserviläiset olisivat varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen kokeneet sellaisen eettisen herätyksen, että aseellinen palvelus yhtäkkiä olisi vastoin heidän vakaumustaan.
– Vaikuttaakin siltä, ettei kaikilla reservistä siviilipalvelukseen siirtyneillä ole puhtaita jauhoja pussissaan. Nämä henkilöt eivät ansaitse arvostustamme, Niinistö sanoi.
Reserviläisten hakemukset siviilipalvelukseen moninkertaistuneet
Niinistön mukaan kyseessä ei vielä ole kokoluokaltaan suuri ongelma. Hänen mielestään ei ole kuitenkaan järjestelmän kannalta hyväksyttävä ratkaisu, että näin helpolla voidaan irtisanoutua maanpuolustusvelvollisuudesta.
– Täytyy miettiä, onko tälle lainsäädännöllisesti jotain tehtävissä, Niinistö sanoi toimittajille tilaisuuden jälkeen.
Reserviläisten hakemukset siviilipalvelukseen ovat moninkertaistuneet. Aiemmin tässä kuussa siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoi, että perinteisesti hakijoita on ollut 100–200, mutta toissa vuonna saapui lähes tuhat hakemusta ja viime vuonna yli 700.
– Kaikkein merkille pantavin tekijä oli Puolustusvoimien lähettämä reserviläiskirje, joka sai aikaan toukokuussa 2015 tilanteen, että alkoi tulla hakemuksia täydennyspalvelukseen eli pois reservistä siviilipalveluksen puolelle, Reijonen sanoi.
Reijonen arvioi, ettei luku enää putoa aiemmalle tasolle vaan asettuu noin 500 hakijan paikkeille.