Ukraina on pyytänyt Suomelta puolustukseen ja pelastustoimintaan liittyvää materiaalitukea, kertoo Suomen puolustusministeriö.
Ministeriöstä kerrotaan STT:lle, että tukipyynnöt ovat saapuneet alkuvuoden aikana, ja niihin liittyvät selvitystyöt ovat kesken. Ministeriöstä ei kommentoitu tarkemmin pyyntöjen sisältöä.
Presidentti Sauli Niinistö kertoi toissa päivänä lauantaina, että Ukraina on pyytänyt Suomelta aseellisen avun toimittamista. Hän sanoi suomalaismedialle Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä, että pyyntö on tullut perille montaakin kautta. Asian toteutuksen suhteen hän viittasi hallitusohjelmaan.
– Hallitusohjelmassa näyttää olevan varsin selvä kirjaus, että sellaiseen ei ryhdyttäisi nyt tässä tilanteessa, Niinistö totesi.
Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.
Lue myös: Sauli Niinistö CNN:lle: Emme pelkää Venäjän hyökkäystä Suomeen
Halla-aho sallisi aseviennin
Ulkoasiainvaliokunnan tuore puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho on sanonut, että sallisi sotatarvikkeiden viennin Ukrainaan. Hän perustelee näkemystään sillä, että hyökkäyksen tai sen uhan kohteena olevan maan asettaminen asevientisaartoon ei palvele rauhan ylläpitoa, vaan se on lähinnä tukea hyökkääjälle.
Suomi on aiemmin päättänyt taloudellisen avun antamisesta.
Lue myös: Halla-aho sallisi sotatarvikkeiden viennin Ukrainaan
Tykkilausunto puuttuu yhä
Ulkoministeriössä pohditaan parhaillaan, voiko Suomi antaa Virolle luvan viedä Suomesta ostettuja kenttätykkejä Ukrainaan.
Viro tarvitsisi luvan Suomesta ja Saksasta, koska Viro osti kyseiset haupitsit Suomesta, joka vuorostaan hankki ne Saksasta. 1990-luvulla yhdistynyt Saksa hankkiutui aikanaan eroon suuresta määrästä Itä-Saksan armeijan entistä kalustoa.
Saksan on uumoiltu suhtautuvan asiaan kielteisesti, mutta maan virallista lausuntoa ei ole vielä Suomelle saapunut, puolustusministeriöstä kerrotaan. Viro on pyytänyt lupaa Suomelta jo joulukuussa.
– Lupaharkinnassa noudatetaan tapauskohtaista kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan myös tuotteiden luonne, ministeriöstä kerrotaan.