Tutkija: Tämä olisi Turkin edellyttämistä myönnytyksistä helpoin toteuttaa

– Muut vaihtoehdot ovat hankalampia, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Hänestä Turkki on lyönyt neuvottelupöytään sellaisiakin ehtoja maiden Nato-jäsenyydelle, joita Suomi ei voi missään nimessä toteuttaa. Yksi näistä on terroristiepäiltyjen luovuttaminen Turkille.

Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoo, että Turkin toivomuslistassa on asioita, joista ei voida edes keskustella. Hän viittaa myös luovutuksiin. Hän korostaa, että Suomessa luovutuskiellot perustuvat tuomioistuimen ratkaisuihin eikä niitä voi poliittisilla päätöksillä kumota.

– Jäljelle jäävät tällaiset käytännön asiat, kuten aseiden viennin rajoittamiset, jotka ovat poliittisia päätöksiä, Halla-aho sanoo.

Hän ei halua kuitenkaan ottaa selkeää kantaa siihen, pitäisikö Turkkiin saada viedä aseita vai ei.

Lue myös: Presidentti Niinistö toivoo yhteisymmärrystä Turkin kanssa kesäkuun aikana - Nato-jäsenyys voi mahdollistaa asevientiä

Ruotsi ja Suomi asettivat asevientikiellon Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia osana EU-rintamaa vuonna 2019.

Ulkoministerit eivät kommentoineet

Ruotsalaislehti Expressen kertoi eilen, että Ruotsi olisi luopumassa aseviennin kiellostaan Turkkiin, mikä on yksi Turkin edellytyksistä Ruotsin hyväksymiselle Natoon.

Sotilaallisen kaluston vientiä valvovan ISP-viraston mukaan ruotsalaisyrityksille voidaan antaa lupa aloittaa jälleen aseiden myynti Turkkiin. ISP:n mukaan asiaa kuitenkin tarkastellaan vielä.

–  Keskustelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on yksi niistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa (aseviennin) arviointiin, ISP:n johtaja Karl Evertsson kertoi Expressenille.

Ulkoministeri Ann Linde ei kommentoinut aseasioita lehdelle.

Linde ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) eivät kommentoineet asevientiin liittyviä kysymyksiä myöskään STT:lle tänään.

Brysselissä EU-huippukokoukseen saapunut pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi asiaa lähinnä yleisellä tasolla, eikä ottanut suoraa kantaa asevientiasiaan. Pääministeri arvioi Suomen suhtautuvan Turkin kysymyksiin vakavasti.

– Uskon kyllä, että ratkaisuja löydetään. Tarvitaan vain malttia ja aikaa, Marin sanoo.

"Symbolisesti tärkeää Turkille"

Turkki aloitti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten käsittelyn jarruttamisen heti sen jälkeen, kun maat jättivät yhdessä jäsenhakemuksensa toukokuun puolivälissä. Alaranta arvelee, että Suomi ja Ruotsi joutuvat vielä tulemaan jollain tavalla Turkkia vastaan.

Keskiviikkona maiden neuvottelijat tapasivat Turkissa. Turkin presidentin tiedottaja sanoi tapaamisen jälkeen tulkinneensa, että Suomen ja Ruotsin delegaatiot suhtautuivat myönteisesti ainakin asevientikiellon purkamiseen.

– Jos asevientikiellosta päätetään luopua, sehän olisi symbolisesti tärkeä Turkille, Alaranta sanoo.

On tietysti eri asia, ratkeaako pattitilanne asevientikiellon purkamisella, Alaranta muistuttaa.

Syy, jolla vuonna 2019 perusteltiin asevientikieltoa, on kuitenkin edelleen olemassa.

– Turkki tekee jatkuvasti sotilaallisia toimenpiteitä Syyrian puolelle kurdialueille ja miehittää nyt aika laajaa aluetta, Alaranta sanoo.

Asevienteihin liittyviä päätöksiä harkitaan kuitenkin koko ajan uudelleen.