Moni pohjoisen alueen maa ja erityisesti Venäjä on alkanut osoittaa aiempaa enemmän mielenkiintoa arktista aluetta kohtaan. Uusin osoitus tästä on uusi näyttävä sotilastukikohta lähellä pohjoisnapaa.
Venäjän yhä aktiivisempaa läsnäoloa Arktiksella on seurattu Suomen puolustusvoimissakin tiiviisti. Tuorein näyttö on Venäjän uusi arktinen sotilastukikohta Frans Josefin maalla lähellä pohjoisnapaa. Tukikohtaa ei salailla, päinvastoin: Venäjän puolustus ministeriö on julkaissut siitä näyttävän virtuaaliesittelyn.
Uuden tukikohdan johto esitteli maaliskuussa Putinille ja Medvedeville tukikohdan keskusaukiota. Itse rakennus on kolmisakarainen ja maalattu ulkopuolelta Venäjän lipun värein.
Myös puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg on tutustunut virtuaaliesittelyyn.
– Sehän on lähes Bond-elokuvan näköinen keskellä arktista aluetta – erikoisen muotoinen, valtava rakennus näihin kolmeen väriin maalattuna... Sitä ei voi olla huomaamatta, Lindberg toteaa.
Frans Josefin maa on erittäin haastava toimintaympäristö. Alue on Pohjoisnavan lähistöllä sijaitseva eristynyt saaristo, josta 85 prosenttia on jäätikön peitossa. Lämpötilat ovat talvella noin 40 astetta ja ilma merellistä. Sotilaita lukuun ottamatta asukkaita ei ole.
Myös pääministeri Dmitri Medvedev osallistui Venäjän valtiojohdon naparetkeen.
Minään julkisuustemppuna Lindberg ei tukikohtaa pidä.
– Haluttiin tuoda tietoisuuteen, että sinne kaikessa hiljaisuudessa tehty tällainen merkittävä rakennus. Sillä halutaan tuoda esille läsnäolo arktisella alueella. Kun katsotaan Venäjän lähialueita maantieteellisesti, sehän on alue, jossa kapasiteetteja voi lähes esteettömästi, Lindberg toteaa.
Taustalla Koillisväylän avautuminen
Mutta miksi sitten Venäjä haluaa lisätä läsnäoloaan haastavissa oloissa kaukana asutuksesta? Lindberg näkee Venäjän aktivoitumisessa varautumista Koillisväylän avautumiseen.
– Onhan se merkittävä infrastruktuuriohjelma ja luo huomattavan kyvyn laajalle alueelle. Se on tietysti varautumista siihen, että jos Koillisväylän käytettävyys lähtisi lisääntymään, siellä ollaan valmiiksi läsnä, Lindberg arvioi.
Koillinsväylä on toistaiseksi vielä melko vähässä käytössä.
– Jää on vielä lähellä Venäjän rannikkoa ja Koillisväylän alueen rannikkovedet ovat matalia eli siellä on edelleen aika vaarallista purjehtia.
Myös Koillisväylän käytöstä koituvat kustannukset vähentävät sen käyttöä kaupallisesti.
– Venäjä edellyttää, että mukana on venäläinen jäänmurtaja ja siitä täytyy maksaa. Jääalueen pitäisi vetäytyä selvästi pohjoiseen, jotta siellä saataisiin suuremman volyymin liikenne aikaiseksi. Silloin Venäjä on pohjoisrannikolla läsnä sotilaallisine kapasiteetteineen, Lindberg kuvailee.
"Arktis on militarisoitu ajat sitten"
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg myös ihmettelee usein esitettyjä kommentteja, joiden mukaan arktista ei pitäisi militarisoida. Ei toiveen itsensä vuoksi vaan sen sisältämän harhaluulon takia.
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ihmettelee väitteitä, joiden mukaan arktinen alue ei vielä olisi militarisoitu.
– Kuolan niemimaalla on ollut erittäin suuret sotilaalliset rakenteet jo puoli vuosisataa, lähialue on siis militarisoitu jo ajat sitten. Tästä voisi lähteä lähialueelta toteamaan, että arktinen alue ei ole sotilaallisesti tyhjiö, eikä se ei sellainen tule olemaan.
Venäjän uuden sotilastukikohdan virtuaaliesittely löytyy täältä.
Uutisextra MTV3-kanavalla tänään kello 19.10 ja Katsomo.fi-palvelussa.