Tutustu purjehduksen ja purjelautailun ohjelmaan Lontoon olympialaisissa
Purjehdus oli olympiaohjelmassa ensi kerran 1900 ja kaikissa kisoissa alkaen vuodesta 1908. Purjehduskilpailut on usein järjestetty kaukana varsinaisesta olympiakaupungista. Vuoden 2012 olympiaregatta järjestetään Englannin kanaalin rannalla sijaitsevassa Weymouthissa, Dorsetin piirikunnassa ja kaupungin edustalla 8 kilometrin päässä sijaitsevalla Portlandin saarella. Olympiamitaleista on vain kerran purjehdittu sisävesillä (1976 Kingstonissa Ontario-järvellä).
Suomi on voittanut 9 mitalistaan 6 kotoisilla Itämeren vesillä. Vanhimpien vuosien olympiaregatoissa on nähty monenkirjavia kilpailuja. Antwerpenissä 1920 Norja sai kumartamalla viisi ja Ruotsi yhden kultamitalin, kun kyseisiin luokkiin osallistui vain yksi vene. Myöhempi KOK:n jäsen Ernst Krogius miehistöineen voitti Suomen olympiahistorian helpoimman mitalin Tukholmassa 1912 sijoittumalla kolmanneksi 12 metrin luokassa, jossa kilpaili kolme venettä.
Olympialuokkien valikoima on vaihdellut vuosien varrella suuresti. Yleissuuntaus on ollut kohti kevyempiä ja halvempia veneitä: purjelautailusta tuli olympialaji Los Angelesissa 1984. Naisia on ollut mukana olympiapurjehdusten venekunnissa jo vuodesta 1900 lähtien, mutta ensimmäisen oman kilpailuluokkansa naiset saivat vasta 1988. Nykyisistä olympialuokista vanhin on Star, joka oli mukana jo Los Angelesissa 1932. Sydneyssä 2000 uutena luokkana oli 49er, josta Thomas Johanson ja Jyrki Järvi toivat kultamitalin Suomeen.
Ateenassa 2004 uutuutena oli naisten luokka Yngling, joka tekee tilaa kahden kisaedustuksen jälkeen uudelle Match racelle, jossa kaksi venekuntaa purjehtivat vastakkain. Pekingin regatassa 2008 uusi laji oli Laser Radial, joka korvasi Europen yhden naisen jollaluokkana. Laser-luokka siirtyi samalla vain miesten kilpailuksi ja Finnjolla vastaavasti avoimeksi luokaksi. Kukaan naispurjehtija ei ole vuoden 1952 jälkeen voittanut mitalia avoimissa kilpailuluokissa.
Laser Radialin kisaedustuksesta käytiin kovaa keskustelua, kun olympiakomitea päätti tiputtaa moninkertaisen arvokisakävijän Sari Multalan pois joukkueesta ja valitsi tilalle ensikertalaisen Tuula Tenkasen. Mitali jäi haaveeksi, Tenkanen sijoittui 22:nneksi.
Vuoden 1976 Montréalin kisoista lähtien mukana ollut Tornado-katamaraaniluokka ei ole Lontoon kisojen ohjelmassa. Suomen paras tornadosijoitus on parin Pekka Narko – Juha Siira kuudes sija Tallinnasta 1980.
Olympiaregatassa purjehditaan 10 lähtöä (49er-luokassa 16). Lähdön voittaja saa 1 pisteen, toiseksi tullut 2, kolmonen 3 jne. Loppujärjestys määräytyy yhteispisteiden perusteella. Pekingissä 2008 uutuutena oli se, että viimeiseen lähtöön (medal race) pääsee vain 10 parasta venettä ja siitä jaetaan kaksinkertaiset pisteet.
Luokat
1 purjehtija:
Finnjolla
Finnjollan kehitti ruotsalainen Rickard Sarby Helsingin olympiakisojen 1952 kilpailuveneeksi. Luokka sai nimensä kisojen isäntämaan mukaan, joten olikin sopivaa, että Esko Rechardt voitti Tallinnassa 1980 Suomen ensimmäisen purjehduskullan juuri tässä luokassa. Tanskan Paul Elvstrøm voitti luokan kolme ensimmäistä kultamitalia 1952–60 lisänä vuoden 1948 jollaluokassa ottamalleen voitolle. Ateenassa 2004 Finnjollan voittanut britti Ben Ainslie otti jo 2000 kultaa Laser-luokassa.
Laser
Vuonna 1969 suunniteltu Laser tuli avoimeksi yhden hengen jollaluokaksi olympiakisoihin Atlantassa 1996. Vuodesta 2008 lähtien se on vain miesten olympialuokka. Suomen paras sijoitus on Thomas Johansonin 8:s sija Savannahin vesiltä 1996.
Laser Radial
Europen yhden naisen jollaluokkana korvaava Laser Radial on suunniteltu vuonna 1969. Europe oli olympiaohjelmassa vuosina 1992–2000. Sari Multala sijoittui luokassa viidenneksi sekä 2000 että 2004.
RS:X (purjelauta)
Purjelautailusta tuli olympialaji vuonna 1984, naisille 1992. Lautaluokka on vaihtunut tänä aikana neljä kertaa. RS:X korvaa tällä kertaa Mistralin. Suomea on edustanut olympiakisoissa Minna Aalto vuosina 1996 (20:s) ja 2000 (15:s).
2 purjehtijaa:
470
Vuonna 1963 suunniteltu 470 tuli olympiakisojen ohjelmaan 1976. Naiset saivat oman kilpaluokkansa Soulin kisoihin 1988. Suomella on varsin menestyksekäs 470-historia, kohokohtana Jouko Lindgrenin ja Georg Tallbergin olympiapronssi Tallinnassa 1980. Petri Leskinen ja Mika Aarnikka sijoittuivat neljänsiksi sekä 1992 että 1996, samoin kuin Bettina ja Annika Lemström 1988.
49er
49er-veneen suunnitteli australialainen Julian Bethwaite vuonna 1995. Se otettiin olympiaohjelmaan Sydneyhyn 2000, jonne isännät halusivat uuden nopean ja näyttävän kilpailuluokan. Luokan ensimmäisen kultamitalin ottivat Suomen Thomas Johanson ja Jyrki Järvi. Ateenassa 2004 Johanson ja Jukka Piirainen sijoittuivat 8:nneksi.
Star
Star on olympialuokista vanhin. Venemalli on suunniteltu jo 1911, ja sen on ollut olympiaregatan ohjelmassa vuodesta 1932 lähtien yhtä poikkeusta (1976) lukuun ottamatta. Suomen paras sijoitus Star-luokassa on Tokiosta 1964: nykyinen KOK:n jäsen Peter Tallberg purjehti veljensä Henrikin kanssa neljänneksi. Vuoden 2004 kultaa puolustaa Brasilian Torben Grael, joka on ainoana purjehtijana voittanut 5 olympiamitalia (2–1–2).
3 purjehtijaa:
Elliott 6m
Uusi match race -luokka korvaa vuonna 2004 olympialaisiin naisten köliveneluokaksi tulleen Ynglingin. Silja Lehtisen venekunta edusti Suomea Pekingissä 2008 sijoittuen 11:nneksi. Match racessa kilpaillaan 6-metrisellä Elliott-veneellä, jonka on suunnitellut Greg Elliott.
Suomen mitalit
Kultaa:
1980 Finnjolla Esko Rechardt 2000 49er Thomas Johanson/Jyrki Järvi
Hopeaa:
1912 10 m R Harry Wahl + miehistö
Pronssia:
1912 8 m R Bertil Tallberg + miehistö
12 m R Ernst Krogius + miehistö
1924 12' jolla Hans Dittmar
1928 12' jolla Bertel Broman
1952 6 m R Ernst Westerlund + miehistö
1980 470 Jouko Lindgren/Georg Tallberg
Teksti: Suomen olympiakomitea