Eläin voi olla useallakin tavalla osallisena, jos ihminen saa antibiooteille vastustuskykyisen tai muuten sairastumiseen johtavan bakteeritartunnan. Sairauden saattaa aiheuttaa ihmisen syömä, huonosti kypsytetty tuotantoeläimen liha. Tartunnan saattaa niin ikään saada lemmikkieläimen ja ihmisen yhteiselossa kotona.
Antibioottien tehon hupenemisen riskejä ei ole syytä vähätellä.
– On arvioitu, että muutaman vuosikymmenen kuluttua ihmisiä kuolee antibioottiresistenssiin enemmän kuin syöpään, painottaa professori Miia Lindström Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan tämän bakteerin aiheuttama tauti. Vastustuskykyisiä bakteerikantoja syntyy, kun osa bakteereista jää eloon esimerkiksi kesken lopetetun antibioottikuurin jälkeen. Bakteereissa voi tapahtua tällöin mutaatioita, jotka johtavat resistenssin syntyyn.
Raakaruoan käyttö yleistynyt
Saman tiedekunnan professori Maria Fredriksson-Ahomaa lisää, että lemmikkieläimen ruokkiminen niin kutsutulla raakaruoalla lisää myös eläimen omistajan riskiä sairastua. Raakaruoka sisältää enimmäkseen raakaa lihaa.
Raakaruokaan sisältyy aina kuumennettua ruokaa suurempi sairastumisriski, koska siihen ei ole tehty mikrobeja tuhoavaa käsittelyä.
– Kiinnostus lemmikkien raakaruokintaan on lisääntynyt Suomessakin. On siksi yllättävää, miten vähän tietoa lemmikkieläinten raakaruoasta on saatavilla.
Yhden ohjeen Fredriksson-Ahomaa on silti valmis antamaan oikopäätä.
– Kotimainen lemmikkien raakaruoka, joka sisältää kotimaista lihaa, on turvallisempaa kuin ulkomainen raakaruoka. Ulkomaisen lihan alkuperä on usein tuntematon.
Lisäksi tauteja aiheuttavia bakteereja, kuten salmonellaa, löytyy lihasta Suomessa selvästi harvemmin kuin liki kaikissa muissa Euroopan maissa.
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorikaksikko alusti Eläinlääkäripäivien tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.