Suomessa hyväksyttyjen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöihin liittyvät luvattomat lainaamiset ovat päätyneet kansainväliseen julkisuuteen. Tehdyistä plagioinneista on julkaistu artikkeli arvostetussa tiedelehdessä. Tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta vahvistetaan löydetyt plagioinnit, mutta ajatellaan ammattikorkeakoulujen jo heränneen epäkohtiin.
Artikkelin on Journal of Academic Ethics -lehteen on kirjoittanut suomalainen Erja Moore, joka on laatinut tähän mennessä kolmisenkymmentä selvityspyyntöä ammattikorkeakouluille plagioinnista.
Jos ammattikorkeakoulu ei ole vastannut selvityspyyntöön tai ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, on Moore tehnyt näissä tapauksissa lausuntopyynnön Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan (TENK). Neuvottelukunnan tehtävänä on puuttua tiedevilppiin. Neuvottelukunnasta vahvistetaan MTV Uutisille Mooren löytämät plagioinnit ja todetaan havainnot oikeiksi.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore sanoo, että löydetyt luvattomat lainaamiset ovat vain jäävuoren huippu. Moore on entinen Karelia-ammattikorkeakoulun yliopettaja.
– Ehkä räikein plagioinnin kannalta on, että on otettu toisen henkilön julkaisema opinnäytetyö kokonaisuudessaan ja sen päälle ikään kuin kirjoitetaan jotakin omaa ja muutellaan tekstiä, hän kuvailee löytöjään.
Opinnäytetöitä verkosta etsivät saattavat törmätä tällaiseen ilmoitukseen opinnäytetyön yhteydessä. Se kertoo plagioinnista.
Hyväpalkkaisiin töihin hutaistulla opinnäytetyöllä
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lopputöiden on virallisesti linjattu vastaavaan yliopistojen pro graduja. Työmarkkinoilla tutkinto rinnastetaan yleensä maisterintutkintoon ja se mahdollistaa jatko-opinnot yliopistossa.
Terveysalan yamk-tutkinnolla sijoitutaan tyypillisesti keskijohtoon. Terveysalan tutkinnon suorittaneita valitaan osastonhoitajiksi, ylihoitajiksi, hoitokodin johtajiksi, projektipäälliköiksi ja vaikkapa te-toimiston johtajaksi.
Paljon yamk-tutkinnon suorittaneita eri aloilta on ammattiopiston opettajina, joiden palkka nousee kun he suorittavat korkeamman tutkinnon. Myös ammattikorkeakouluissa on opettajina yamk-tutkinnon suorittaneita.
Mitä tulee plagiointeihin, Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa puututtiin vuonna 2018 peräti viiteen plagiointiin. Kolme jupakassa ollutta tutkinnon suorittajaa työskenteli itse opettajana ammattikoulussa, kertoi tuolloin Yle.
Eniten Mooren silmään on osunut plagiointeja terveysalan ja tekniikan alojen ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Näillä aloilla yamk-opinnäytetöitäkin on hänen mukaansa määrällisesti eniten.
– On tullut esille, että siellä (löydetyissä plagiointitapauksissa) on ylempiä toimihenkilöitä sekä politiikassa ja kunnanvaltuustoissa toimivia henkilöitä.
MTV Uutiset on tutustunut aihepiiriin liittyviin dokumentteihin. Jo vuonna 2019 Tutkimuseettinen neuvottelukunta kävi läpi Mooren tekemiä siihen asti tekemiä selvityspyyntöjä: silloin tutkituista opinnäytetöistä noin 80 prosentissa todettiin olevan plagiointeja.
Syytöksiä epäeettisyydestä
Erja Mooren kirjoittama ammattikorkeakouluja ja plagiointeja koskeva artikkeli (maksumuurin takana) julkaistiin tieteen etiikkaan erikoistuneessa Journal of Academic -paperilehdessä kesällä. Moore on myös puhunut aihepiiristä Vilnassa kesällä 2019 järjestetyssä plagiointiin liittyvässä konferenssissa.
Tiedelehdessä julkaistu Mooren artikkeli on hermostuttanut Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK), vaikka se pitääkin Mooren plagiointilöydöksiä oikeina. Neuvottelukunnan lehdelle lähettämässä korjauspyynnössä pidetään Mooren toimintaa epäeettisenä ja muistutetaan, että Moore ei edusta mitään virallista organisaatiota.
Heinäkuun alussa kirjoitettua korjauspyyntöä ei ole ainakaan vielä lehdessä julkaistu.
Neuvottelukunnan pääsihteerin Sanna-Kaisa Spoofin mielestä yamk-opinnäytetöiden plagiointipaljastuksissa Moore on käyttänyt liian järeitä toimenpiteitä varsinaisiin epäkohtiin nähden, ja samalla on sekoitettu keskenään tiedevilppi ja opiskelijavilppi.
– Neuvottelukunta on antanut ammattitutkijoille ohjeiston siitä, mitä tiedevilppi on ja miten sitä tutkitaan. Näitä opintotöitä ei pitäisi opiskelijoiden tekeminä tässä raskaassa prosessissa lähteä selvittämään.
Vaikka Spoof sanookin, että selvitysprosessi on liian raskas TENKille, neuvottelukunnan omilla nettisivuilla annetaan ymmärtää toisin.
"Myös maisteritasoisen, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi julkaistu."
Spoof on samoilla linjoilla Erja Mooren kanssa siinä, että suurimmassa vastuussa ovat opinnäytetöiden ohjaajat ja ammattikorkeakoulut.
– Siellä on ollut puutteita ohjaaja-osaamisessa. Kun tämä asia sitten nousi esiin, ammattikorkeakoulut ovat kyllä parantaneet ja ohjanneet opettajia koulutukseen liittyen tutkimuseettiseen osaamiseen, kertoo Spoof.
TÄTÄ ON PLAGIOINTI Plagioinnilla eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. Käytännössä opiskelija siis selaa omaan aihepiiriin liittyviä aiemmin julkaistuja opinnäytetöitä tai muita teoksia netissä ja kopioi pitempiä tai lyhyempiä pätkiä sieltä täältä. Samalla saatetaan kopioida toki lähdeviitteet ja siirtää lähteet omaan lähdeluetteloon, kuitenkaan kertomatta mikä on oikea lähde eli kenen työtä kopioitiin. Teksti ei ole oman ajattelun ja lähteiden lukemisen tuotosta, eikä ole itse kirjoitettua. Lähdeluettelossa on paljon sellaisia teoksia, joita tekijä ei itse ole lukenut. Myös mukailtu kopiointi on plagiointia. Silloin on vaihdettu sanajärjestystä, sijapäätteitä ja lausejärjestystä. Sanoja on lisätty tai poistettu, jotta käry ei kävisi. (Lähteenä muun muassa TENK) |