Ammattikorkeakoulut haluavat kouluttaa työelämälähtöisiä tohtoreita, mutta lainsäädäntö ei tätä mahdollista. Nyt apua haetaan eurooppalaisesta yhteistyöstä.
Pohjoissavolainen Savonia-ammattikorkeakoulu on esimerkki oppilaitoksesta, joka hakee hyötyjä eurooppalaisesta yhteistyöstä. Koska suomalainen ammattikorkeakoulu ei voi myöntää tohtorintutkintoa, Savonia toivoo nyt apua yhdeksän oppilaitoksen muodostamasta allianssista. Tavoitteena on tuottaa yhteistutkintojen kautta työelämälähtöisiä tohtoreita.
– Opiskelija voisi opiskella Savoniassa tai kumppaniyliopistossa, mutta tutkinnon antaisi ulkomainen yliopisto, koska Suomessa tämä ei ole mahdollista, selventää Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén MTV Uutisille.
Vidgrénin mukaan Suomi ja suomalaiset yritykset tarvitsevat työelämälähtöisiä tohtoreita. EU-komission rahoittama allianssi, jossa Savonia on mukana, on nimeltään EU4Dual.
Allianssissa on oppilaitoksia Savonian lisäksi Espanjasta, Itävallasta, Kroatiasta, Maltalta, Puolasta, Ranskasta, Saksasta ja Unkarista. Tohtorintutkinnon näistä voisivat myöntää espanjalainen, unkarilainen ja puolalainen yliopisto sekä maltalainen ammatillinen koulutuslaitos.
Kaikki ovat teknisen alan oppilaitoksia. Yliopiston määritelmä vaihtelee maittain, koska koulutusjärjestelmät ovat erilaisia.
Lue myös: Ammattikorkeakoulujen halua hakea tohtorintutkinnot ulkomailta kummeksutaan – yhteistyötahot eivät laadulla loista
Ammattikorkeakoulut kokevat vähättelyä
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on pitänyt ääntä tohtorintutkinnoista jo pitkään. Viimeksi maanantaina rehtorineuvosto julkaisi kannanoton, jonka mukaan ammattikorkeakoulut on otettava Suomessa mukaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen.
Tuoreen kyselyn mukaan kolmanneksella ammattikorkeakouluista on jo yhteistyösopimukset tohtorikoulutusyhteistyöstä joko kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen kanssa, toiminta käynnistyneenä tai suunnitelmissa. Samoin niiden henkilöstö ohjaa ja toimii väitöskirjojen esitarkastajina.
Rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen muistuttaa MTV Uutisille, että ammattikorkeakoulussa on opiskelijoita jo enemmän kuin yliopistossa. Mielityisen mukaan ammattikorkeakoulun opiskelijajoukko on yliopistoa heterogeenisempi edustus yhteiskunnastamme, koska opiskelemaan tullaan pitkälti ammatillista väylää pitkin.
– Mikä valtava erilaisen osaamisen ja yhteiskunnallisen ymmärryksen kapasiteetti siellä olisikaan. Silti heidän työtään estetään ideologisin kelpoisuusvaatimuksin ja vain muutama prosentti heistä jatkaa tohtoreiksi.
Rehtorineuvoston mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimushenkilöstössä tutkijakoulutettujen osuus on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Tästä huolimatta Suomessa ammattikorkeakouluja ei ole neuvoston mukaan otettu millään tavalla osaksi tohtorikoulutuksen tai väitelleiden urapolkujen kehittämistä.
KORKEAKOULUYHTEISTYÖ EUROOPPAAN Eurooppalaiset yliopistot -hakukierroksia on järjestetty viisi, vuodesta 2019 alkaen. Kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua on tällä hetkellä mukana rahoitetuissa Eurooppalaiset yliopistot -verkostoissa. Mukana on 12 Suomen 13:sta yliopistosta ja 11 Suomen 24:stä ammattikorkeakoulusta. Eurooppalaisella korkeakouluyhteistyöllä – jossa on suomalaisten ammattikorkeakoulujen lisäksi suomalaisia yliopistoja –"halutaan lisätä laatua, suorituskykyä, houkuttelevuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä mahdollistaa osallistuvien korkeakoulujen syvä institutionaalinen muutos". Lähde: Opetushallitus |
Lue myös: Moni hakee johtajan paikkaa tekoälyn rustaamalla työhakemuksella – ongelma jo "erittäin merkittävä"
Rehtori: Ei massatutkinto eikä kilpailija yliopistoille
Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén korostaa, että allianssiyhteistyön tavoitteena ei olisi tohtorien massatutkinto. Ammattikorkeakoulu ei myöskään halua kilpailla yliopistoja vastaan akateemisen tohtorintutkinnon kanssa.
– Yksi mielekäs koulutussuunta tohtoriksi valmistuville allianssissa olisi mielestämme teknologia-ala.
Tarkoituksena on, että tohtorintutkintoja voitaisiin alkaa myöntää Savonian kumppaniyliopistoissa syksystä 2026 lähtien.
Ylin ammattikorkeakouluissa suoritettava tutkinto on tätä nykyä ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Se rinnastetaan esimerkiksi julkisissa viroissa maisteriin eli ylempään akateemiseen korkeakoulututkintoon. Maisteri-nimikettä ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan saa käyttää yamk-tutkinnoista.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen ei ole aina helppoa edetä tohtoriksi suomalaisen yliopiston kautta. Kasvatustieteen maisteri Kristiina Ojalan Turun yliopistoon vuonna 2017 tekemän väitöstutkimuksen mukaan yliopistot edellyttävät yamk-tutkinnon suorittaneilta paljon täydentäviä opintoja. Yamk-tutkinto muodostaa väitöksen mukaan eräänlaisen umpiperän, koska tutkinnosta ei ole joustavaa väylää tohtorikoulutukseen.
Suomessa esimerkiksi Insinööriliitto pitäisi työelämälähtöistä tohtorikoulutusta Suomen taloutta vahvistana uudistuksena.