Akateemisissa piireissä ihmetellään ammattikorkeakoulujen yhteistyökuvioita muualle Eurooppaan. Ammattikorkeakouluopiskelija voisi saada tohtorintutkinnon esimerkiksi Espanjasta, Puolasta tai Unkarista.
Ammattikorkeakoulujen halu hakea tohtorintutkinnot ulkomailta ei innosta Suomen yliopistojen rehtorineuvostoa Unifia.
Esimerkiksi pohjoissavolainen Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana yhdeksän eurooppalaisen oppilaitoksen allianssissa, joka saa rahoituksen EU-komissiosta. Savonia toivoo, että se voisi saada opiskelijalleen yhteistyöoppilaitokselta tohtorintutkinnon – Suomen lainsäädäntö kun ei tätä mahdollista.
Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen ei pidä järkevänä, että ammattikorkeakoulut alkaisivat kouluttaa tohtoreita.
Holopaisen mukaan korkeakoulusektoreiden työnjako ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on Suomessa harkiten tehty, jotta yhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman kattavasti ja laadukkaasti.
– Laadukkaan tutkimus- ja tutkijakoulutuskompetenssin rakentaminen vie aikaa, ja se vaatii vahvan, ajan kuluessa syntyneen pohjan tieteellisen tutkimuksen tekemisestä, tieteelliseen toimintaan fokusoituneen ja kansainvälisesti verkottuneen tutkijayhteisön, ohjauskulttuurin, tutkimuksen infrastruktuureja ja kaikkea tätä tukevaa rahoitusta ja palveluja. Tätä kaikkea on rakennettu yliopistoihin.
Holopaisen mielestä suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varoja laajentaa koulutusresursseja nykyistä leveämmälle.
– Korkeakoulujen kaikessa toiminnassa tähtäimen pitää olla kansainvälisellä huipulla. Suomen koulutusjärjestelmä toimii pääosin julkisen rahoituksen varassa, eikä järjestelmään kohdennettavia resursseja kannata levittää samoihin tehtäviin liian ohuesti.
Lue myös: Ammattikorkeakoulusta tohtoriksi Puolan ja Unkarin avulla – näin Suomen laki aiotaan ohittaa
Savonia-ammattikorkeakoulun toiveissa on saada tohtorintutkintoja syksystä 2026 lähtien neljästä eurooppalaisesta oppilaitoksesta: näitä ovat espanjalainen, unkarilainen ja puolalainen yliopisto sekä maltalainen ammatillinen koulutuslaitos. Kaikki ovat teknisen alan oppilaitoksia.
Yliopiston määritelmä vaihtelee maittain. Eri maissa on erilaisia koulutusjärjestelmiä, eikä niitä voi yliopistojen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Heikki Holopaisen mukaan sellaisenaan verrata.
MTV Uutiset pyysi neuvostolta arviota neljästä eurooppalaisesta yhteistyöoppilaitoksesta, jotka ovat useimmille suomalaisista uppo-outoja.
– Kyseisissä maissa mainitut organisaatiot myöntävät tohtorintutkintoja, joten ne voivat sitä tehdä haluamallaan tavalla. Yleisimmillä laatumittareilla kyseiset korkeakoulut eivät näy. Niitä ei löydy esimerkiksi keskeisiltä rankinglistoilta, joita ovat ARWU, Times Higher Education ja QS, sanoo Holopainen.
Lue myös: Lapin yliopiston rehtorin päätös: Lauri Törhösen väitöskirjan esitarkastuksessa ja ohjauksessa ei rikottu hyvää tieteellistä käytäntöä
Suomalaisyliopistot avoimia tutkijakouluttamiseen
Kaikissa maissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ei voi päästä yliopistojen tohtorikoulutukseen. Suomessa pääsee, huomauttaa yliopistojen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
– Monissa maissa esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnolla ei voi päästä yliopistojen tohtorikoulutukseen, joten niissä on rakennettu erillisiä polkuja. Suomessa siirtyminen korkeakoulusektoreiden välillä on mahdollista ja yliopistoilla on halua kehittää tätä edelleen.
Neuvosto pitää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön syventämistä Suomessa järkevänä, vaikka ammattikorkeakoulujen ulkomailta haluamat tohtorintutkinnot eivät ajatuksena innostakaan.
– Näemme enemmän ja laadukkaampaa potentiaalia yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. On järkevää rakentaa yliopistojen ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja kehittää edelleen mahdollisuuksia esimerkiksi ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden tutkijakouluttautumiseen yliopistoissa.
Sinällään "neuvostolla ei ole mitään sitä vastaan, että ammattikorkeakoulut hakevat tutkijakoulutusyhteistyötä kansainvälisten korkeakoulujen kanssa".
Yliopistojen tutkijakoulutus on Holopaisen hyvin monipuolista ja tohtorit työllistyvät laajasti eri puolille yhteiskuntaa. Kaksi kolmasosaa tohtoreista työskentelee muualla kuin yliopistoissa.
– Yliopistot ovat lisäksi uudistamassa tutkijakoulutusta. Tavoitteena on muun muassa tehdä tutkijakoulutukseen pääsystä aiempaa joustavampaa ja vahvistaa yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa.