Syntymäpäiväjuhlista saattaa muodostua lasten maailmassa elämää suurempi asia – varsinkin, jos itse jää niiden ulkopuolelle. Mannerheimin lastensuojeluliiton asiantuntija korostaa aikuisen vastuuta myös lasten keskinäisten kinojen ratkaisussa.
Syntymäpäiväkutsutta jääneen pikkutytön tarina on koskettanut viime päivinä Ilta-Sanomien lukijoita.
Kuusivuotiasta esikoululaista ei ollut kutsuttu juhliin, joihin kaikki muut luokan tytöt olivat menossa. Tyttöä oli kiusattu esikoulussa aiemminkin jättämällä hänet yhteisten leikkien ja juhlien ulkopuolelle.
Tarina on valitettavan tuttu monille muillekin.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija Satu Tallgren pitää ilmiötä hyvin harmillisena. Hän tähdentää, että on aikuisen vastuulla puuttua kaikenlaiseen lasten kesken tapahtuvaan kiusaamiseen.
– Yksi kiusaamisen muoto on ulossulkeminen ja siitä tyypillinen esimerkki se, että lasta ei oteta mukaan leikkiin tai ei kutsuta syntymäpäiväkutsuille. Asiasta on tärkeä jutella lasten vanhempien kanssa ja yhdessä voidaan pohtia, miten välttää kiusaamistilanteiden syntyminen, Tallgren toteaa.
“Aikuisen asenteella on suuri merkitys”
Lasten kutsuihin liittyvissä käytännön järjestelyissä ratkaisumalleja on Tallgrenin mukaan monia.
– Miten esimerkiksi syntymäpäiväkutsut voitaisiin järjestää siten, että kaikki pääsevät mukaan? Tai miten kutsut jaetaan? Tai voisiko syntymäpäiviä juhlia päiväkodin ryhmässä yhdessä, Tallgren listaa.
Tallgren kertoo, että päiväkodissa kiusaamista voidaan ehkäistä vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään ja vahvistamalla vuorovaikutustaitoja.
On myös tärkeä jutella lasten kanssa siitä, mitä kiusaaminen tarkoittaa ja miltä se tuntuu.
– On hyvä kysyä, miksi on tärkeää, että kaikki otetaan mukaan leikkiin ja ketään ei jätetä yksin?
Myös aikuisen esimerkillä ja asenteilla on suuri merkitys.
– Kiusaamisen ehkäisyn lähtökohtana on aikuisen omien asenteiden tarkistaminen, oma suhtautuminen jokaiseen lapseen, lapsiryhmään ja työyhteisöön sekä ymmärrys siitä, että aikuinen itse vaikuttaa ilmiön olemassaoloon.
– Aikuisen toiminta ja valinnat voivat ylläpitää kiusaamistilanteiden jatkumista ja mahdollistaa niiden syntymistä. Aikuisen tehtävä on kantaa vastuu kiusaamistilanteista, niihin puuttumisesta sekä ennaltaehkäisystä, Tallgren sanoo.