Ruumispussinukke ja muita irvokkaita sotaleluja. Joukkohaudoilta kerättyjä kasveja. Taidetta sodasta. Taidetta rauhasta. Vantaan taidemuseossa avattu näyttely tarjoaa myös luonnon- ja mielenrauhaa, vaikka levollisten kuvien taakse kätkeytyy ihmisen väkivallan historiaa.
Nykypäivämme näyttää siltä, että enää harvat jaksavat marssia rauhan puolesta. Suurvaltojen mieleltään erittäin arveluttavat johtajat uhoavat tulta ja raivoa toistensa ylle ja sananmukaisesti myrkyttävät kansainvälistä ilmapiiriä. Me asumme ylimielisen suurvallan naapurissa ja olemme hiljaa, muistutti sentään kirjailija Jari Tervo juuri äsken.
Mutta viihde ja yksityinen hyvinvointi ovat yhteisöllisyyttä tärkeämpää. Rauhanliike on joku vasemmistolta haiskahtava isien muisto 70-80-luvulta.
Pax-näyttelyä työryhmän kanssa koonnut taiteilija Jani Leinonen äityy kiistämään edellä esitetyt väitteet rauhanvelttoilusta tai hiljaisuudesta.
- Suomihan on aktivoinut viime vuosina. Ihmiset ovat lähteneet kansanliikkeisiin, no osittain varmaan nykyisen hallituksemme toimien tähden. Mutta kyllä ihmiset osoittavat mieltään myös maailman kriisien vuoksi Suomessakin.
Leinonen viittaa vanhaan Jarmo Mäkilän kahdeksan metriä korkeaan Palestiina-teokseen, joka seisoi Vanhan ylioppilastalon seinässä aikoinaan 1981 palestiinahuivien aikaan.
- Ehkä tuon teoksen äärellä voi kokea jonkinlaista ”taisteluväsymystä”. Kriisi on yhä päällä, huokaisee Leinonen.
Lapsuuden maisema olikin teloituspaikka
Yhden seinän valokuvat näyttävät arkisilta luontokuvilta jostain tehohakkuumetsistä. Mutta taiteilija Leinonen löysikin niistä yllättäen palan lapsuuttaan erikoisessa yhteydessä.
- Sarjassa on kaksi kuvaa Hyvinkäältä. Toinen on metsiköstä aivan keskustan liepeiltä. Siinä metsässä teloitettiin ihmisiä keväällä 1918. Olen leikkinyt samoilla paikoilla lapsena. Oli hätkähdyttävää tajuta tämä. En tiennyt asiasta aiemmin mitään. Hämmentävää on, ettei paikalla ole mitään muistomerkkiä.
- Ehkä sota on sellainen, että me haluamme vain mieluummin työntää pahan mielestä pois. Meidän pitäisi silti aina muistaa tämä historia, jotta sama ei toistuisi.
Hämmentävä kukkien kasvumaa
Bosnialainen Ismar Circinagic esiintyy näyttelyssä kasvien keräilijänä. Seinillä on siististi saniaisia ja kukkia . Keltakannusruoho (linaria vulgaris) on kaunis. Mutta mikä onkaan ollut niiden kasvualustana. Taiteilija on poiminut ne Bosnian sodan joukkohaudoilta!
- Tämähän on aika runollisella ja romanttisella tavalla koottu näyttely, hymähtää kuraattori Leinonen. Ei monikaan näistä taiteilijoista ajattele olevansa poliittinen taiteilija. He vain kuvaavat maailmaa sellaisena kuin se vastaan tulee.
Osta nukke – saat huumeet mukana
Brittiläinen Darren Cullen päästelee sentään täysillä. Hänen sotalelunurkkauksensa on näyttelyn irvokkain. Action man ”Daddy”, nukke ruumispussin kera. Vesipyssyn näköinen leluase bloodsoaker, veripyssy. Tarjolla myös traumatisoitunut veteraaninukke, paketissa tulevat mukana viinat ja huumeet.
Puolet näyttelyn teoksista on koottu Vantaan omista kokoelmista. Rauhaa voi hakea myös Kimmo Pyykön kauniiden veistostaulujen äärellä.
- Ihmisen rauha on moniulotteinen asia, luonnon- tai mielenrauhaa ja rauhantyötä sotaa vastaan, miettii museon vs. päällikkö Jyrki Nissinen.
Hän on ylpeä Vantaan omasta kokoelmasta. Kaupungilla on varastossa liki 11 000 teosta, joita pyritään esittelemään jatkossa enemmän. Ja erityisen ylpeä hän on siitä, että myös pasifistina tunnettu Tove Jansson mukana tässä näyttelyssä. Janssonin hobitti-piirrokset ovat nyt ensi kertaa laajasti esillä.