Ranskan hallitus on kaatunut.
Ranskan hallitus on hävinnyt luottamusäänestyksen. Maan hallitus kaatuu epäluottamuslauseeseen ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun alun.
Hallitus ajautui kriisiin sen jälkeen, kun pääministeri Michel Barnier oli maanantaina vienyt väkisin läpi hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ilman äänestystä.
Ranskan vasemmisto ja laitaoikeiston Kansallinen liittouma (RN) kertoivat ennen keskiviikon äänestystä kannattavansa epäluottamuslausetta.
Epäluottamuksen puolesta äänesti 331 parlamentin jäsentä. Yhteensä parlamentissa on 577 jäsentä.
Puhemies Yael Braun-Pivet sanoi, että Barnierin tulisi nyt lähettää eroanomuksensa presidentti Emmanuel Macronille, ja julisti istunnon päättyneeksi.
Barnierin kausi pääministerinä jää äänestystuloksen myötä lyhyeksi. Macron nimitti hänet syyskuussa pääministeriksi toivoen nimityksestä ratkaisua Ranskan poliittiseen solmuun.
Ranskan hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen, joka koski budjettiin sisällytettyjä sosiaaliturvan leikkauksia. Media odotti äänestystulosta istuntosalin ulkopuolella.
"Edessä epävarmat ajat"
Ranskalla ovat edessään entistä epävarmemmat ajat, summaa tilanteen MTV Uutisten toimittaja Kira Poutainen Pariisista.
– On todennäköistä, että markkinat reagoivat uutiseen pian negatiivisesti, koska maalla ei ole budjettia tulevalle vuodelle, Poutanen kertoo tuoreeltaan Kymmenen uutisissa.
Presidentti Macronin tehtävää Poutainen kuvaa haastavaksi.
– Hänen pitää yrittää taas löytää pääministeri, joka kykenisi muodostamaan sellaisen hallituksen, jota vahva oppositio ei ainakaan heti kaataisi. Moni on väläyttelyt mahdollisuutta, että Macron joutuisi itse eroamaan ennen vuoden 2027 presidentinvaaleja.
Ranskan poliittisella kriisillä on vaikutusta myös muulle Eurooppaan.
– Tietenkin Ranskan uskottavuus tärkeänä toimijana Euroopassa kärsii, kun maan sisäpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus lisääntyvät – etenkin kun valtion velka on Ranskassa erittäin suuri.
– Paljon riippuu siitä, onko tuleva pääministeri yhtä Eurooppa-mielinen kuin Macron ja entinen pääministeri Barnier. Tällä hetkellä täällä huhutaan, että hallituksen johtoon saattaisi nousta nykyinen puolustusministeri, ja silloin ainakin EU-linjan voisi odottaa jatkuvan entisellään.
Vasemmistosta vaaditaan Macronin eroa
Etenkin vasemmistopuolue LFI vaatii presidentti Macronia eroamaan ja ennenaikaisia presidentinvaaleja järjestettäväksi.
– Vaadimme nyt Macronia lähtemään, puolueen parlamentaarisen ryhmittymän johtaja Mathilde Panot sanoi toimittajille.
Presidentti Macron hajotti parlamentin kesäkuussa, koska hänen puolueensa kärsi tappion EU-vaaleissa.
Sitten maassa pidettiin vaalit, joiden jälkeen Ranska ajautui poliittiseen umpikujaan.
Vasemmistoliittouma voitti vaalit, mutta ei saanut parlamenttiin enemmistöä. Macronin liittouma jäi toiseksi. RN tuli kolmanneksi ja on nyt parlamentin suurin yksittäinen puolue.
RN:n johtohahmo Marine Le Pen vaati syyskuussa, että Ranskassa on järjestettävä uudet vaalit jo ensi vuonna.
On kuitenkin epätodennäköistä, että Ranskassa järjestettäisiin pian uudet vaalit.
Politicon mukaan asia on käytännössä Ranskan presidentin Macronin päätettävissä. Hän ei myöskään voi vaatia uusia vaaleja heti, koska Ranskan perustuslain mukaan parlamenttia ei voida hajottaa uudelleen ennen kuin vähintään vuosi edellisestä hajottamisesta on kulunut.