Asiantuntijat eivät ole varmoja, auttavatko Ranskan presidentti Emmanuel Macronin myönnytykset keltaliiveiksi kutsuttujen mielenosoittajien ja mielenosoitusten synnyttämien levottomuuksien lopettamiseen, Huomenta Suomessa todettiin.
EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti kertoo, että keltaliivien kanssa on vaikea neuvotella, koska kukaan ei johda tai voi edustaa monenlaisia vaatimuksia esittävää ryhmää.
"Pyrkimys luoda kaaosta ja epäjärjestystä"
Lahden mukaan Macronin myönnytyksillä voi olla suuri hintalappu, mutta liikehdintää ne eivät välttämättä pysäytä. Syynä hän pitää joidenkin osapuolten tavoitetta lietsoa levottomuuksia sovun sijaan. Vaikka osa liikehdinnästä on varmasti spontaani vastaus Macronin politiikkaan, ei se ole ainoa mellakoiden lähde.
– Osin siinä taustalla on myös synkempiä voimia, jotka pyrkivät ylläpitämään ja luomaan tällaista kaaosta. Siellähän on näkynyt näitä Donetskin kapinallisia, ja taustalla näkyy venäläisiä vaikutteita. Siinä ei taustalla kai ole muuta kuin pyrkimys luoda kaaosta ja epäjärjestystä. Sen hillitseminen järkitoimin voi olla aika vaikeata, hän arvioi.
– Toivon, että eurooppalaiset turvallisuusviranomaiset aika tarkasti katsovat, mitä siellä tapahtuu, Lahti sanoo.
Petäistö: Macronin kokemattomuus kostautui
Pitkään Ranskassa asunut toimittaja Helena Petäistö kuvailee toimintaa mellakoissa jopa puolisotilaalliseksi, koska liikkeellä on hänen käsityksensä mukaan paitsi äärioikeistoa ja -vasemmistoa, myös paljon entisiä sotilaita.
Hänen mukaansa levottomuuksissa näkyviin tuli Macronin poliittinen kokemattomuus.
– Hän ei tarttunut näihin häntä vastustaviin voimiin niin, kuin olisi pitänyt tarttua, hän toteaa.
Videolla Petäistö kertoo, että keltaliivien toiminta alkoi verokapinasta. Hän kertoo, miksi ranskalaisille juuri verotus on sellainen kysymys, jossa kansa saadaan helposti mielenosoittajien puolelle. Mitenkään täyttä tukea mielenosoitukset eivät hänen mukaansa kuitenkaan saa.
– Kansa on jakautunut ihan kahtia.
6:34
