Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros lähestyy. Kannatusmittausten perustella vaikuttaa siltä, että toiselle kierrokselle on etenemässä tuttu kaksikko vuoden 2017 vaaleista.
Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään kahden viikon kuluttua. Paikasta toisella kierroksella kamppailevat 12 ehdokasta. Mielipidemittausten perusteella näyttää siltä, että toiselle kierrokselle on etenemässä tuttu kaksikko: istuva presidentti, La République En Marche! -puolueen ehdokas Emmanuel Macron ja Kansallinen liittouma -puolueen ehdokas Marine Le Pen.
Vuoden 2017 presidentinvaalien toisella kierroksella Macron sai yli 66 prosenttia äänistä. Le Peniä äänesti alle 34 prosenttia äänestäjistä.
Macronin tämänhetkinen kannatus pöyrii mittausten perusteella noin 28 prosentissa. Le Peniä taas kannattaa noin 20 prosenttia.
Sota hallitsee kampanjaa
Ukrainan sota on vaikuttanut vaaliasetelmiin merkittävästi.
Istuva presidentti lähtee vaaleihin hyvistä asemista, kun taas laitaoikeiston ehdokkaat ovat kärsineet Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Macron on keskittynyt kansainväliseen diplomatiaan, eikä ole halunnut lähteä vaaliväittelyihin muiden ehdokkaiden kanssa.
Äänestäjien mukaan vaalit ovat muuttuneet täysin Venäjän hyökkäyssodan myötä.
– Vaalit ovat todellakin maailman tilanteen vuoksi täysin erilaiset. Näissä vaaleissa tiivistyvät monet pelot. Tietenkin Ukrainan sota on kaikkien mielessä. Mutta myös tietty nationalistinen sisäänpäinkääntyminen, vaikka se ei olekaan mitään uutta, sisäänostaja Valérie Guillaume kommentoi.
Osa katsoo, että Ukrainan tilanne on syrjäyttänyt vaalit kokonaan.
– Mielestäni vaalit ovat jääneet Ukrainan ja Venäjän tapahtumien varjoon, yrittäjä Aboubacar Diallo kommentoi.
Vaikka vaalikampanjoita hallitsee nyt Ukrainan tilanne, mukaan mahtuu äänestäjien näkökulmasta myös aiheita, joiden tärkeyttä osa kyseenalaistaa.
– Vaalikampanjaa on hallinnut täysin Ukrainan sota, mutta myös turhat aiheet. Äärioikeiston ehdokkaat korostavat aiheita, joita ei oikeastaan pohdita Ranskassa. He yrittävät uskotella puheillaan, että heidän korostamansa ongelmat ovat tärkeitä. Minun mielestäni ne eivät ole oikeita ongelmia. Mielestäni ongelmat ovat ennen kaikkea taloudellisia eivätkä liity identiteettiin, ranskalainen oikeustieteen professori Pierre Brunet kommentoi.