Lauantaina puoliltapäivin alkava ravustuskausi näyttäisi koeravustusten valossa käynnistyvän valoisissa merkeissä.
Rapujen kasvukausi alkoi jo varhain ja vedet lämpenivät nopeasti, sanoo tutkija Esa Erkamo Luonnonvarakeskuksesta.
Vesien lämpötila vaikuttaa rapujen kasvuun eli mitä lämpimämpi vesi on, sitä nopeammin ravut kasvavat. Mutta liian lämminkään vesi ei ole ravulle mieleen. Rajana on Erkamon mukaan noin 22 astetta. Tämän yli mentäessä saksiniekat hakeutuvat syviin vesiin hakemaan viileämpää vettä.
Jos loppukesäkin on lämmin, ravut kasvavat tavallista enemmän. Ne saattavat Erkamon mukaan myös vaihtaa kuortaan yhden kerran normaalia kesää enemmän. Yleensä koiraat vaihtavat kuortaan kahdesti ja naaraat kerran.
Täplärapuja pari miljoonaa
Koeravustusten perusteella rapuja näyttää Erkamon mukaan tulevan oikein hyvin, ja koemerroista on löytynyt kaikenkokoisia rapuja.
Suomen vesistöjen rapukunkku on täplärapu. Se ja sen mukana kulkeva rapurutto ovat hävittäneet jokiravun osasta vesistöjä.
Vuosittain täplärapuja pyydetään 2–3 miljoonaa ja jokirapuja alle miljoona yksilöä.
– Täpläravun valtaamat Etelä- ja Keski-Suomen vesistöt ovat kaikki rapuruttovesiä. Täplärapuhan kantaa ruttoa aina, joten siinä mielessä rapurutto on vakiinnuttanut asemansa eteläisessä Suomessa, kertoo tutkija Jouni Tulonen Luonnonvarakeskuksesta.
Harvinaistuneita jokirapuja on kuitenkin vielä Itä- ja Pohjois-Suomen vesistöissä.
– Suuntaus on jo pitkään ollut se, että jokirapukantoja on harvemmassa ja harvemmassa ja kannat ovat heikompia. On siinä ja siinä, että jokirapu saatetaan pikapuoliin laittaa uhanalaisten lajien listalle, Tulonen sanoo.
Jutun videolla ollaan ravustuskauden alussa Enäjärvellä viime kesänä.