– Minua on kutsuttu neekerihuoraksi ja käsketty lähteä takaisin sinne, mistä olen tullutkin. Voisin vastata, että ai Munkkiniemeen.
Helsinkiläisen luokanopettajan ja teologian opiskelijan Fatim Diarran mukaan rasistista häirintää oli paljon hänen lapsuudessaan 1990-luvulla, mutta sitten se väheni radikaalisti. Nyt tilanne on taas pahentunut: pakolaiskeskustelun myötä häirintää joutuvat kokemaan monet suomalaiset, jotka eivät tavalla tai toisella vastaa käsitystä perinteisestä suomalaisuudesta.
Jyväskylän yliopiston tutkija Tuija Saresma puhuu ”rodullistetuista suomalaisista”. Termi kertoo siitä, että ei-valkoiset tai muutoin ulkomaalaiselta näyttävät halutaan erottaa omaksi ryhmäkseen.
– Että olisi ikään kuin me suomalaiset ja ne muunväriset.
Tutkimustietoa viime aikoina velloneen pakolaiskeskustelun vaikutuksista rasistiseen häirintään ei vielä ole, koska ilmiö on niin tuore. Saresma arvioi, että häirintä on lisääntynyt.
– Olen kuullut monelta taholta, että huutelua on enemmän.
Saresma on parhaillaan mukana tutkimusprojektissa, jossa tarkastellaan populistista retoriikkaa politiikassa. Hän sanoo huomanneensa suomalaisessa keskustelussa ison muutoksen viimeisen vuoden - ja jopa puolen vuoden - aikana.
– Niin kutsuttu pakolaiskriisi on tehnyt hyväksyttäväksi puhua sellaisella tavalla, jota aiemmin olisi paheksuttu. Sopivan raja siirtyy koko ajan, ja rasistiset ilmaisut yleistyvät jopa poliitikkojen puheissa.