Poliittisesti Bidenin perintö on tutkijan mukaan kaksijakoinen. Presidenttikauteen mahtui onnistumisia sekä sisä- että ulkopolitiikassa, mutta useimmille amerikkalaisille jäi siitä huono maku.
Joe Biden väistyy Yhdysvaltain presidentin tehtävästä maanantaina, ja maassa vallitsee laaja yksimielisyys yhdestä asiasta: hänen presidenttikautensa on ollut epäonnistunut.
Presidenttien onnistumista voi mitata monilla mittareilla, ja Bidenin yksittäisistä politiikkatoimista on erilaisia näkemyksiä eri puolilla poliittista kenttää. Yksi Bidenin toimista presidenttinä kuitenkin näyttää tässä vaiheessa jäävän varjostamaan hänen koko kauttaan, sanovat Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Niko Heikkilä Turun yliopiston John Morton -keskuksesta.
Kyse on siitä, että Biden lähti odotusten vastaisesti tavoittelemaan jatkokautta presidenttinä, vaikka on jo nykyisen virkakautensa päättyessä 82-vuotias eli kaikkien aikojen vanhin Yhdysvaltain presidentti. Tällä ratkaisullaan hän on Saikun mukaan jättänyt pahan maun myös monien demokraattien suuhun, koska Bidenin voi katsoa siloittaneen tietä Donald Trumpin paluulle Valkoiseen taloon.
– Tämä tulee varmasti tahraamaan hänen mainettaan Yhdysvaltain presidenttinä. Ainakin lähiaikoina muistellaan nimenomaan sitä, että hän omalla toiminnallaan hyvin pitkälti varmisti sen, että Trump valitaan toisen kerran, Saikku sanoo STT:lle.
– Biden pitäytyi presidenttikisassa, vaikka hän selkeästi useimpien amerikkalaisten mielestä ei enää olisi ollut kykeneväinen seuraavalle kaudelle. Se on tärkeä osa Bidenin perintöä ainakin lähivuosina, Heikkilä arvioi.
Lue myös: Gazaan hierottiin rauhaa poikkeuksellisella tavalla: "Jatko Trumpin käytöksestä kiinni"
Piti itseään korvaamattomana
Kun Biden valittiin presidentiksi 78-vuotiaana vuonna 2020, Yhdysvalloissa ajateltiin yleisesti, että hänestä tulisi yhden kauden presidentti.
– Moni ajatteli, että hän on nyt se mies, joka palauttaa Yhdysvallat normaalitilaan Trumpin jälkeen, ja vetäytyy sitten vanhemman valtiomiehen lepoon ja avaa kentän uusille. Mutta hänhän ei sitä tunnetusti tehnyt, vaan siinä iski jonkinnäköinen hybris. Hänelle tuli eräänlainen Kekkos-syndrooma, että hän rupesi pitämään itseään korvaamattomana, Saikku sanoo.
Demokraattien puolue-eliittikin lähti tähän mukaan, eikä sallinut Bidenin aseman haastamista. Bidenille ei tullut todellisia haastajia esivaaleihin, jotka hän voitti näytöstyyliin.
Tämä tapahtui siitä huolimatta, että Bidenin terveys ja työteho heikentyivät silmin nähden presidenttikauden edetessä. Kukaan ei uskaltanut puuttua siihen, ja Valkoinen talo pyrki suojelemaan presidenttiä rajoittamalla tämän julkisia esiintymisiä.
Heikensi demokraatteja
Lopulta Bidenin kampanja kuitenkin ajoi karille viime kesänä katastrofaalisen tv-väittelyn myötä, ja hänen oli muutaman viikon mediamylläkän päätteeksi taivuttava luopumaan ehdokkuudestaan heinäkuussa. Ehdokkaaksi Bidenin tilalle nostettiin varapresidentti Kamala Harris, jolle jäi vain kolme kuukautta aikaa kampanjoida Trumpia vastaan.
Saikun mukaan Bidenin itsensäkin kannalta olisi ollut tyylikkäämpää vetäytyä ajoissa ja antaa demokraateille mahdollisuus aitoihin esivaaleihin.
– Tämä on tietysti jossittelua. Mutta on hyvin mahdollista, että demokraatit olisivat onnistuneet löytämään sellaisen ehdokkaan, joka olisi vedonnut laajemmin yhdysvaltalaisiin ja ollut peruskannatukseltaan vahvempi kuin Harris, joka ei milloinkaan ollut pidetty varapresidentti.
Myös Heikkilä katsoo, että Bidenin tarrautuminen ehdokkuuteen heikensi demokraatteja.
– Olisi se antanut tiettyä legitimiteettiä Harrisille, jos olisi ollut esivaalit ja hänet olisi sitä kautta valittu ehdokkaaksi. Kyllä tämä selkeästi heikensi demokraattien mainetta.
Lue myös: Bidenin ja Harrisin välit rakoilevat – Israelin johdon puhelu kertoo tarinaansa Trumpin merkitykstä
Suosio alhaalla
Poliittisesti Bidenin kauden perintö on Heikkilän mukaan kaksijakoinen.
– Biden sai ajettua läpi muutamia tärkeitä talouteen liittyviä lakipaketteja, mutta samaan aikaan inflaatio pysyi korkeana ja söi vaalien aikaan demokraattien kannatusta aika paljon.
Mielipidekyselyissä Biden on ollut epäsuosittu suurimman osan presidenttikaudestaan. Häneen tyytyväisiä on nyt hänen virkakautensa loppumetreillä FiveThirtyEightin keskiarvon mukaan alle 37 prosenttia yhdysvaltalaisista. Republikaanien silmissä Bidenin kausi on ollut lähes yksiselitteisesti katastrofi.
Heikkilä huomauttaa, että vaikka Bidenin suosiolukemat ovat olleet alhaisemmat kuin presidenteillä keskimäärin, siihen vaikuttaa myös Yhdysvaltain nykyinen jyrkkä kahtiajako. Kenen tahansa presidentin on vaikea enää yltää kovin korkeisiin lukemiin.
Ykkössyyksi Bidenin heikolle suosiolle hän nostaa juuri inflaation.
– Vaikka numeroiden valossa Yhdysvaltain taloudella meni Bidenin aikana todella hyvin verrattuna muihin länsimaihin, kansalaisten keskuudessa se ei välttämättä näkynyt samalla tavalla, koska inflaatio oli melko korkealla läpi koko kauden. Se on nyt vasta viime aikoina alkanut talttua, Heikkilä sanoo.
Bidenia onkin verrattu Yhdysvalloissa paljon hiljattain edesmenneeseen Jimmy Carteriin, joka toimi presidenttinä 1977–1981. Carter oli edellinen yhden kauden demokraattipresidentti, ja hänen kauttaan on yleisesti pidetty epäonnistuneena.
Heikkilän mukaan Biden ei ollut yhden kauden presidentiksi huono, mutta häntä ei nosteta myöskään suurten presidenttien joukkoon.
Elvytys meni överiksi
Biden oli monelle yhdysvaltalaiselle pettymys myös siihen nähden, millaista politiikkaa hän ajoi vuoden 2020 vaalikampanjassaan. Hän voitti tuolloin demokraattien esivaalit eräänlaisena kompromissivalintana, jota pidettiin turvallisempana vaihtoehtona Trumpia vastaan kuin esimerkiksi puolueen vasemman siiven ehdokkaita Bernie Sandersia ja Elizabeth Warrenia.
Maltillisena keskitien kulkijana tunnetun Bidenin odotettiin presidenttinä yhdistävän kansaa Trumpin repivän kauden jälkeen. Toisin kuitenkin kävi.
– Hän siirtyi reippaasti enemmän vasemmalle kuin mitä odotettiin, Saikku näkee.
Presidenttinä Biden ei edes yrittänyt kosiskella Trumpin ydinkannattajia, vaan puhui heistä Saikun mielestä leimaavaan sävyyn. Myös talouspolitiikassa Biden oli vasemmistolaisempi kuin edellinen demokraattipresidentti Barack Obama, mikä tuli monille yllätyksenä.
– Totta kai vaadittiin elvytystä koronapandemian takia, mutta toimet olivat liioiteltuja. Tästä vallitsee laaja konsensus kummankin puolueen piirissä.
Ylimitoitettujen elvytyspakettien myötä inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa korkeimmilleen 40 vuoteen, ja kuluttajahinnat nousivat kattoon. Tämä nakersi edelleen Bidenin suosiota.
– Toinen asia, jossa hän meni yllättävän paljon vasemmalle presidenttikautensa aikana, liittyy maahanmuuttoon. Käytännössä maahanmuutto räjähti käsiin. Se vaikutti loppukaudella hänen suosioonsa myös demokraattiäänestäjien keskuudessa, Saikku arvioi.
Kolmas Bidenin selkeä epäonnistuminen tapahtui ulkopolitiikassa jo hänen ensimmäisenä vuotenaan Valkoisessa talossa. Vetäytyminen Afganistanista elokuussa 2021 meni käytännön toteutukseltaan pieleen, ja tilanne ajautui kaoottiseksi. Dramaattiset uutiskuvat Kabulista olivat isku Yhdysvaltain uskottavuudelle.
Natosta sulka hattuun
Bidenin kauteen mahtuu kuitenkin myös onnistumisia, joilla voi olla kauaskantoisiakin seurauksia.
Tärkeimpänä Saikku nostaa esiin Naton laajentumisen Suomeen ja Ruotsiin, joka tuli ajankohtaiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Laajentuminen onnistui kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa hyvin, ja siitä jää sulka Bidenin hattuun.
Tavallisille yhdysvaltalaisäänestäjille ulkopolitiikan merkitys on kuitenkin yleensä vähäinen, joten todennäköisesti Bidenin kausi nähdään Euroopassa paremmassa valossa kuin tämän kotimaassa.
Kotimaassa Bidenin saavutuksiin on luettava Chips Act -laki, jonka myötä Yhdysvallat satsaa tuntuvasti puolijohdekehitykseen ja muuhun teknologiseen tutkimustyöhön, tarkoituksena vähentää Yhdysvaltojen teollisuuden ja toimitusketjujen riippuvuutta Kiinasta.
Ilmastotoimet ja Yhdysvaltain infrastruktuurin vahvistaminen voidaan myös lukea onnistumisten joukkoon.
Monet näistä saavutuksista ovat sellaisia, joita Trump ei presidenttinä voi tai välttämättä edes halua tehdä tyhjäksi. Sen sijaan Bidenin saavutuksia ilmastotoimien saralla Trump pystyy purkamaan.
Lopulta Bidenin perintöön vaikuttaa paljon se, millainen Trumpin kakkoskaudesta tulee.
– Jos se on täydellinen katastrofi, tulee Biden jäämään historiaan henkilönä, joka mahdollisti sen, tai ainakin edesauttoi sen toteutumista, Saikku sanoo.