Nähtiinhän jälleen hieno Kirppu-ajo. Katsojat jännittivät, että koska Henri Bollström tekee ratkaisun Tähen Toivomuksella? Entä milloin iskee Juha-Matti Paavola väsymättömällä Metkutuksellaan? Vai karkaako tammatähti Topmar paalulta? Ehkä välikarsinasta riuhtaiseekin Koskelan Akseli ykkösenä maaliin?
Kirppu-ajosta tekee erilaisen juostava matka, joka on 2600 metriä. Kauden kaikki muut kylmäveristen suomalaiset avoimet suurkisat ravataan joko 1600, 1609 tai 2100 metrin matkoilla. Paitsi tietenkin kuninkuus- ja kuningatarmittelön päätösmatkat, jotka ovatkin yleensä ravivuoden mieleenpainuvimpia lähtöjä.
Kesäsesongin aikana suomenhevosten suurkisoja tykitellään melkeinpä viikon välein. Klassikot ovat klassikoita, eikä esimerkiksi Suurmestaruuden mailin matkaa pidä mennä muuttamaan, mutta kyllä ravikalenteriin pari 2600 tai 3100 metrin avointa otatusta mahtuisi.
Kysyntääkin tuntuu olevan, sillä Kirppu-ajo päästellään yleensä täydellä hevosmäärällä, vaikka se Rovaniemellä saakka ravataankin.
Suomenhevosten ikäluokkalähdöissäkin lähes kaikki suuret taistot ratkaistaan 2100 metrillä, niin Kriterium kuin Derbykin. Onhan se sangen yksipuolista.
Ei se matka väsytä vaan vauhti, sanoo vanha raviviisauskin.
* * *
Lämminveristen puolellakaan ei voimahevosia hellitä. Avoimella suurkilpailutasolla ei tarjolla ole yhtään ryhmälähtöä 2600 metrille tai sitä pidemmille matkoille. Kumma juttu, kun ikäluokkalähdöistä suurimmat ja klassisimmat Kriterium ja Derby ajetaan kuitenkin 2600 metrillä.
Muun Euroopan legendaarisimmissa lähdöissä on Prix d'Ameriquesta ja vaikkapa Harper Hanovers Loppista alkaen työn alla mittavia matkoja.
Näitä kisoja yhdistää se, että ne ovat lähestulkoon aina yleisöön meneviä. Lyhyemmillä matkoilla nähdään usein se perinteinen ravilähdön malli, missä suosikki avaa keulaan, ottaa vauhdin pois ja kontrolloi tapahtumia perille asti. Pitkillä matkoilla sattuu ja tapahtuu, kun valjakot hyökkäilevät jo hyvissä ajoin. Ohjastajilta nähdään briljantteja taktisia oivalluksia tai vastaavasti totaalisen väärin ajoitettuja kirejä. Joka tapauksessa katsottavaa ja jälkipuitavaa piisaa.
* * *
Lämminveristen pitkän matkan tasoitusajoja löytyy Suomen suurkisa-almanakasta pari kappaletta: St. Leger ja Käpylä Grand Prix. Tähän listaan voidaan ynnätä vielä Tammer-ajo, vaikka sen palkinto ei suurkisastatukseen oikeutakaan.
Vielä yksi kummallisuus. Sekä St. Leger, Käpylä Grand Prix että Tammer-ajo lasketaan loppusyksystä. Stayer-hirmun on siis syytä olla tällissä sen runsaan kuukauden aikana, jolloin maan ainoat avoimen luokan voimainkoitokset ajetaan.
Tästä astellaan aasinsiltaa pitkin tarinan loppukaneettiin. Kilpailukalenteri vuodelle 2018 on jo työn alla, aikaisemmin kuin kai koskaan. Savu nousee raviratojen pirteistä, kun käynnissä on ankara vääntö ravipäivistä ja omia etuja pyritään puolustamaan leijonan lailla.
Tottahan sitä halutaan parasta kotiradalle, mutta silti asiat olisi syytä nähdä laajemmassa kuvassa. Yhteistyöllä syntyy taatusti ehein kokonaisuus.
Eikä turhaa kiirettä ole syytä pitää. Maltti on valttia, ja sen avulla väistetään monta karikkoa. Esimerkiksi Ruotsin kilpailukalenteri valmistuu vasta lokakuussa. Nykyään rajankäynti on sen verran vilkasta, että on entistä tärkeämpää ottaa huomioon naapurimaan touhut, varsinkin Pohjois-Suomen osalta.
Jokainen huonosti sijoitettu kilpailupäivä tietää lovea hevosten taustavoimien tilipussiin.