Pyhäjärven liikekeskus Woltin ravintola Namiskassa koettiin torstai-iltana jännittäviä hetkiä, kun rasvakeittimen vanha termostaatti ilmeisesti petti ja keitin ylikuumeni. Pelastuslaitos toimi nopeasti ja palo saatiin sammumaan, mutta palomestari Jarmo Myllymäki kiitteli jälkikäteen tiedotteessaan erityisesti esisammutustaitoja, jonka ansiosta vahingot jäivät vähäisiksi.
Namiskan omistajan tytär Jenni Kankaanpää sattui olemaan ravintolassa palon syttymisen hetkellä.
– En nykyisin enää ole Namiskassa töissä, mutta käyn auttamassa äitiäni välillä, perheyrityksille normaaliin tapaan, Kankaanpää kertoo.
Namiska on noin kolmenkymmenen asiakaspaikan ravintola ja liikekeskus Woltissa toimii useita muita yrityksiä. Onneksi ravintola oli kuitenkin kiinni, mutta liikekeskuksessa oli meneillään zumbatunti.
– Aulatiloissa oli tosiaan samaan aikaan käynnissä zumba. Namiska ei ollut tuolloin auki, äiti oli tukussa ja itse olin tullut käymään Namiskalla.
Rasvakeitin kärähti
– Oli vain onni onnettomuudessa, että olin ravintolan takatilassa, kun kuulin keittiöstä kiehumisääntä. Heti tuon jälkeen haistoin rasvakäryä, joten menin katsomaan, mitä voin tehdä. Rasvakeitin oli jo vanha laite ja siitä luultavasti oli mennyt termostaatti rikki, minkä vuoksi rasva pääsi ylikuumenemaan.
Ylikuumenemisen takia rasvakeitin savutti voimakkaasti.
– En keksinyt muuta kuin vetää voimavirtajohdot irti pistokkeesta. Toivoin että rasva ei olisi päässyt liian kuumaksi vaan rupeaisi jäähtymään. Tuolloin tilassa oli savua jo todella sakeasti, Kankaanpää kuvailee tapahtumia.
Lue myös: Hyvinkään ABC:n tulipalo sai alkunsa rasvakattilasta – koko rakennus saatetaan joutua purkamaan
– Kun savuttaminen ei ottanut heltyäkseen, otin sammutuspeitteen käsiini siltä varalta, että rasva syttyy. Rasvakeitin leimahti, joten heitin peiton palon päälle, mutta en saanut sitä tarpeeksi tiiviisti keittimen päälle, koska paistokori oli paikallaan.
– Palo tukahtui aluksi vähän, mutta ei sammunutkaan. Palo jäi loimottamaan peitteen alle.
Kankaanpää kertoo toimineensa tilanteessa vaistomaisesti. Sitten hän kutsui apua.
Palo ei ehtinyt levitä
– Soitin hätäkeskukseen puoli seitsemän aikoihin. Tuon jälkeen noudatin ohjeita, eli suljin ikkunat ja ovet sekä varoitin muita. Puhelu kesti seitsemän minuuttia.
Oulun hätäkeskuksen tiedotteen mukaan ryhmäliikunnan harrastajat olivat poistuneet rakennuksesta omatoimisesti. Savukaasuille altistui tilanteessa yksi ihminen, Kankaanpää itse.
– Kerkesin hengittämään jonkun verran savua, joten tilanne tarkistettiin ambulanssissa ja kaikki oli ok. Kurkku oli vähän kipeä seuraavaan aamuun asti. Tietenkin tilanne säikäytti. Pulssi oli 130.
Alkusammutuksen johdosta palo ei kuitenkaan ehtinyt levitä muualle. Tilat tuuletettiin savusta ja ravintolassa ilta jatkui siivoten.
Seuraavana päivänä ravintolassa tarjottiin jo lounasta, mutta rajallisella listalla rasvakeittimen eläköitymisestä johtuen.
Palokunnalta saadut opit apuna
Sammutuksesta Kankaanpää on oppinut jo yläasteella.
– Olen ensi kerran auttanut äidin yrityksessä yläasteikäisenä yli kymmenen vuotta sitten. Tuolloin rasvapalon sammutusta käsiteltiin muun muassa kotitaloustunneilla, joten asia on jäänyt hyvin mieleen.
Lue myös: Kodinkone syttyy tai verhot roihahtavat – näin teet alkusammutuksen oikein
Myöhemminkin Kankaanpää on ollut Pyhäsalmen sopimuspalokunnan pitämissä koulutuksissa useasti eri töiden kautta, joten paloturvallisuus on tuttu aihe.
– Pyhäsalmen VPK:ta saa kiittää sekä opeista että nopeasta toiminnasta. Ensimmäinen yksikkö oli paikalla ennen kuin puheluni hätäkeskuksen kanssa päättyi, Kankaanpää kiittelee.
Alkusammutustaidot voivat pelastaa pahemmalta
Suomen Pelastusalan keskusjärjestön ja Suomen Palopäällystöliiton ylläpitämän Paloturvallisuus.info- verkkosivuston mukaan Suomessa syttyy keskimäärin enemmän kuin 17 rakennuspaloa joka vuorokausi ja Suomessa on viime vuosina kuollut tulipaloissa 70 - 120 ihmistä vuosittain.
Sivustolla kerrotaan, että pienenkin tulipalon seuraukset saattavat tuhota koko irtaimiston ja materiaaliset vahingot voivat olla huomattavia. Tehokas alkusammutus on kansalaistaito, jota voi tarvita kotona, loma-asunnolla, töissä tai liikenteessä. Alkusammutuksen avulla voi ehkäistä tulipalon aiheuttamat vahingot tai vähentää niitä merkittävästi.
Artikkeliin korjattu käsite vapaapalokunta muotoon sopimuspalokunta.