Vuotavat tiivisteet aiheuttavat vedontunnetta ja ovat varsinaisia energiatuhlareita. Ikkunoiden tiivisteiden tulisi olla kunnossa, jotta ikkunarakenteisiin ei pääse kulkeutumaan vettä, ja jotta ilmavuotoja ei pääsisi syntymään.
Remonttimestari Jorma Piisinen neuvoo tarkastamaan tiivisteet sekä syksyisin että keväisin. Erityisesti vesipeltien tiiviydestä pitää huolehtia. Ne vuotavat yleisimmin sisänurkista. Kiinnitä huomiota siihen, että ilma pääsee kunnolla kiertämään ja ikkunan yläpuolinen seinäosuus pääsee tuulettumaan. Mahdollinen sateen aiheuttama valumavesi voi aiheuttaa lahovahinkoja, mikäli se pääsee pitkään valumaan ikkunan päältä runkorakenteen ja karmin väliin.
Hyvän tiivisteen tunnistaa testaamalla
Tiiviste ei saisi olla liian ohut eikä paksu. Mikäli se on liian ohut, se ei tiivistä ja liian paksuna se vaikeuttaa ikkunan avaamista ja sulkemista. Piisinen paljastaa helpon kikan, jolla tiivisteen paksuutta voi testata.
– Tiivisteen paksuuden voi määritellä vaikkapa laittamalla sinitarranauhan ikkunan tiivistepinnan ja karmin väliin ja sulkemalla ikkunan ja kääntämällä linkut kiinni. Tiivisteen tulee olla pari–kolme milliä litistynyttä sinitarraa paksumpaa.
Sisäikkunan huurtuminen on merkki huonoista tiivisteistä. Sen sijaan ulkoikkunan huurtuminen ei ole Piisisen mukaan vaarallista.
– Uusissa, hyvin lämpöä eristävissä ikkunoissa saattaa esiintyä ulommaisen ikkunan ulkopinnan huurtumista lämpötilan ollessa noin nollan asteen paikkeilla ja sopivalla ilmankosteudella. Se johtuu siitä, että ikkunan lämpövirta on niin pieni, ettei se jaksa pitää ikkunan ulommaista pintaa kuivana. Se on ominaisuus, ei mikään vika. Ja se todistaa, että ikkuna on hyvin lämpöä eristävä.
Näin tiivistät oikein
Piisinen neuvoo tiivistämään ikkunan sisimmäisen pokan erittäin tiiviiksi, sillä siinä ei saa olla ilmavuotoja. Ulommainen poka tiivistetään siten, että ylä- ja alanurkkiin jätetään noin kymmenen sentin pätkä, johon tiivistettä ei tule. Tämä tehdään sen takia, että mahdollisesti ikkunoiden väliin pääsevä lämmin vuotoilma tuulettuisi aukoista pois, eikä huurtaisi ulommaisen ikkunan sisäpintaa. Osittainen tiivistäminen pienentää myös pölyn kulkeutumista ikkunoiden väliin.
– Mikäli ikkunoiden sisimmäinen pinta huurtuu, on usein kyse siitä, että asunnossa tuotetaan liikaa kosteutta, tai ilmanvaihto ei ole riittävän tehokas. Kosteuden tuottamista täytyy pienentää ja ilmanvaihtoa tehostaa. Mikäli nämä toimenpiteet eivät auta, kannattaa ottaa yhteyttä rakennusalan ammattilaiseen. Kosteuden lähde ja ilmanvaihtolaitteiden kunto on tutkittava.
Tiivistäminen käy oman elämänsä remonttimestarilta
Piisinen sanoo, että tiivisteiden uusimistarve riippuu niiden laadusta. Hyvä tiiviste kestää jopa 20 vuotta, kun taas huonon tiivisten joutuu vaihtamaan kolmen tai viiden vuoden välein.
Piisinen rohkaisee vaihtamaan huonot tiivisteet.
– Tiivisteet on hyvä pitää kunnossa, sillä vuotava tiiviste aiheuttaa vuosittain omakotitalossa energiantuhlausta jopa 300 euron edestä. Tiivisteen vaihto ei ole kovin hankalaa. Usein suurempi työ on siirtää ikkunan edestä tavarat pois niin, että ikkunat saa avattua. Mikäli epäilee, että työtä ei osaa tai ehdi toteuttaa itse, kannattaa apua pyytää ammattilaiselta.
Lue myös:
Maaret Tiensuu/ MTV3