Suomalainen Finnarp-retkikunta lähtee perjantaina jälleen kohti Etelämantereella sijaitsevaa Aboan tutkimusasemaa. Tarkoitus on viettää tutkimusasemalla vajaat kolme kuukautta, jona aikana huolletaan tutkimusasemaa ja sen havainto- ja mittauslaitteistoja.
Suomen oma Etelämanner-tutkimusasema Aboa on rakennettu vuonna 1988. Se sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Asemalla on työ- ja asuintilat 12 hengelle, mutta tilapäisesti asemalle mahtuu majoittumaan jopa 18 henkeä.
Suomesta tehdään tutkimusmatkoja Etelämantereelle vuosittain. Tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa meri- ja rakennetekniikkaan, merentutkimukseen, ilmatieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan.
Matkat ajoittuvat marras-helmikuulle, jolloin Etelämantereella on kesä ja pakkanen on yleensä maksimissaan 15 astetta.
- Useamman kuukauden viettäminen Etelämantereella kaukana muusta maailmasta on vaativaa. Siksi matkaan lähtevien retkikuntalaisten sopivuutta tutkimusmatkalle arvioidaan muun muassa psykologisella testillä. Tutkimusryhmässä on mukana aina kokki ja lääkäri, kertoo tiedotteessa Suomen Etelämanner-logistiikan päällikkö Mika Kalakoski Ilmatieteen laitokselta.
Etelämantereella ei esimerkiksi näy televisio eikä internet toimi. Sähköpostiviestejä voi lähettää satelliittijärjestelmän välityksellä, mutta se on hidasta.
- Vettä suihkuihin ja juomavedeksi saadaan läheiseltä jäätiköltä tai lunta sulattamalla, Kalakoski kuvailee arkea.
Helsingissä on parhaillaan Etelämanner-tutkimuksesta kertovat valokuvanäyttely Tieteiden talolla. Näyttely on auki tammikuun loppuun saakka.