MTV Uutiset kertoi ensimmäisen kerran tammikuussa riihimäkeläisen perheen teini-ikäisestä tyttärestä Kanyarat Tassamasta, jonka Suomen viranomaiset halusivat karkottaa Thaimaahan. Nyt asia on ratkennut ja tytär on saanut oleskeluluvan.
Riihimäkeläinen Markku Sorsa kertoo MTV Uutisille puhelimessa, että hänen avopuolisonsa Pawichad Saithongin 15-vuotias tytär Kanyarat Tassama sai oleskeluluvan Suomeen noin kaksi viikkoa sitten.
– Totta kai asiaa juhlittiin. Kyllä se oli kiva, että lopulta jotakin valoa tuohon asiaan tuli. Nyt olemme hyvillä mielin ja tyttö menee syksyllä kahdeksannelle luokalle, kertoo Sorsa.
Tassaman karkotuksen oli tarkoitus astua voimaan 14. maaliskuuta. Korona kuitenkin muutti viranomaisten suunnitelmia.
– Olimme huojentunein mielin, koska tajusimme, että poliisilla ei ole isoa mahdollisuutta toteuttaa karkotusta. Suomesta ei ollut tuolloin Thaimaahan lentoja, kertoo Sorsa.
Noin kolme viikkoa sitten Sorsa otti yhteyttä Maahanmuuttovirastoon, eli Migriin, koska päätöstä uudesta oleskelulupahakemuksesta ei ollut vielä tullut.
– Oli puhetta, että rajoja rupeaa aukeamaan ja lentojakin maailmalle saattaa lähteä. Migristä ei ollut kuulunut mitään, joten laitoin heille sähköpostia, täsmentää Sorsa.
Migri pahoitteli Sorsalle pitkää käsittelyaikaa ja he lupasivat yrittävänsä saada asian käsiteltyä heinäkuussa.
– Seuraavalla viikolla tuli sitten kirje kotiin, jossa oli myöntävä päätös.
Lue jutun taustoista: Riihimäkeläisen perheen piina: Suomen viranomaiset haluavat karkottaa teini-ikäisen tyttären Thaimaahan – lapsi joutuisi maaseudulle huolehtimaan vammautuneesta isästään
Päätös aiheutti perheessä hämmästystä
Myönteisen päätöksen taustalla on uusi helmikuussa tehty oleskelulupahakemus, johon Sorsa merkittiin oheishuoltajaksi. Hän oli hakenut aiemmin tytön oheishuoltajuutta ja toimitti asiasta myönteisen päätöksen Migriin.
Tassama sai vuoden oleskeluluvan, jonka perusteena oli, että hän on Suomen kansalaisen lapsi. Päätös aiheutti Sorsan mukaan perheessä hämmästystä.
– Ensimmäisessä hakemuksessa olosuhteet olivat käytännössä samat: Äiti oli Suomen kansalainen ja haki biologiselle lapselleen oleskelulupaa maahan. Sitten kun oli ”oikeasti Suomen kansalainen”, eli syntyperäinen suomalainen toisena huoltajana, niin oleskelulupa myönnettiin Suomen kansalaisen lapsena. Onko kansalaisuuksilla jotakin eroa?
Takana pitkä prosessi
Oleskeluluvan saaminen on ollut perheelle pitkä prosessi. Tapaus kävi aiemmin läpi koko valitusprosessin ja karkotuspäätös oli lainvoimainen. Migrin perusteena oli se, että äidin ja lapsen huoltajuus olisi katkennut.
– Hallinto-oikeus ei muuttanut Migrin kantaan. Korkein hallinto-oikeus ei ottanut tapausta käsittelyyn, vaan säilytti asiassa hallinto-oikeuden kannan, kertoo Sorsa.
Sorsan mukaan heidän lakimiehensä teki asiasta valituksen myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
– Myös se tuli bumerangina takaisin, heidän mielestään Suomi oli käyttäytynyt tässä tapauksessa oikein.
Perhe kävi kielteisen päätöksen vuoksi myös poliisin luona neuvottelemassa, milloin karkotuspäätös astuu voimaan. Tassama joutui tällöin jättämään kaikki henkilöllisyystodistuksensa poliisille.
– Silloin he määräsivät, että tytöllä on kaksi viikkoa aikaa lähteä maasta.
Nyt perhe saa kuitenkin pysyä yhdessä.
– Tytär voi nyt myös konkreettisesti alkaa pohtimaan peruskoulun jälkeisiä tulevaisuuden suunnitelmiaan, sanoo Sorsa.