MTV Uutiset selvitti, että poliisin ja oikeuslaitosten tulkkauskulut ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti.
Käräjäoikeuksien ja poliisilaitosten tulkkaukseen käyttämä rahamäärä on kasvanut viime vuosina roimasti.
Tämä kertoo siitä, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa ja erityisesti suurissa kaupungeissa on kasvanut.
Entistä suurempi määrä rikoksesta epäiltyjä, rikosasioiden asianomistajia tai todistajia tarvitsee avukseen tulkin. Oma lukunsa ovat myös riita-asiat, esimerkiksi avioerot ja huoltajuusriidat, sekä liiketoimintaan liittyvät asiat.
MTV kertoi jo vuonna 2023, että maahanmuutto Suomeen on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueelle vuosittain muuttavista henkilöistä noin kolme neljäsosaa puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Laitoksen rikostutkinnan sektorijohtaja, rikosylikomisario Petri Eronen kertoo, että laitos tarvitsee tulkkeja lähes päivittäin.
– Näin ollut jo usean vuoden ajan, Eronen sanoo.
MTV Uutiset pyysi käräjäoikeuksilta ja poliisilta tilastoja tulkkauskuluista vuosilta 2020–2024.
Luvuista käy ilmi, että tulkkauksesta aiheutuvat käräjäoikeuksien kokonaiskulut ovat lähes kolminkertaistuneet: vuonna 2020 ne olivat 1,29 miljoonaa euroa, vuonna 2024 3,83 miljoonaa. Kasvu on noin 197 prosenttia.
Nousu ei ole ollut tasaista, vaan vuonna 2021 kulut pomppasivat ensin 1,92 miljoonaan euroon. Seuraava iso hyppäys tapahtui vuonna 2023, jolloin kulut olivat jo 2,71 miljoonaa. Sitten ne nousivat taas vuoden 2024 3,83 miljoonaan euroon.
Nousu ei ole jakautunut maantieteellisesti tasaisesti, vaan lähes neljä viidesosaa niiden kasvusta on tapahtunut juuri suurten kaupunkien alueilla: Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Oulussa.
Näiden alueiden käräjäoikeuksien kulut nousivat viidessä vuodessa yhteensä 2,03 miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseutu vastaa hieman yli puolta kaikesta kasvusta.
Vuodesta 2020 laskien eniten kulut nousivat Helsingissä: 428 763 eurosta 1,15 miljoonaan euroon vuonna 2024. Toiseksi eniten kasvua oli Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden kuluissa: 179 828 eurosta 607 889 euroon. Helsingissä kulut ovat nousseet siis noin 168 prosenttia ja Itä-Uudellamaalla huimat noin 238 prosenttia.
Myös esimerkiksi Kainuussa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa kustannukset ovat nousseet, mutta euromäärissä mitattuna ne jäävät kauas kärkiviisikon taakse.
Poliisin kulut kasvoivat
Myös poliisin käyttämän tulkkauksen hintalappu on kasvanut. Vuosien 2020–2023 jaksolla kulut ovat kasvaneet noin 65 prosenttia 1,35 miljoonasta eurosta 2,23 miljoonaan. Summat kattavat kaikki alueelliset poliisilaitokset ja keskusrikospoliisin.
Kasvussa on samanlaisia piirteitä kuin käräjäoikeuksien osalta: pääkaupunkiseudun poliisilaitosten osuus koko potista on noin 30 prosenttia, jonka lisäksi rahaa kuluu eniten muiden suurten kaupunkien alueilla, esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitoksella.
Viimeisten vuosien aikana poliisi on ryhtynyt käyttämään enenevässä määrin rekisteröityjä oikeustulkkeja, jos sellainen on ollut saatavilla. Poliisihallituksen mukaan muutos perustuu julkisessa hankinnassa tulkeille asetettuihin ammattitaitovaatimuksiin.
Poliisi palvelee maassa asuvia henkilöitä kielilainsäädännön mukaisesti. Esimerkiksi esitutkintalaki määrää, että kuultavan henkilön tulee voida ymmärtää kuulusteluissa käytettyä kieltä, jolloin tulkkausta tarvitaan väistämättä.
Yhtenä syynä kulujen kasvulle on valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden ja verkossa tapahtuvien rikosten määrän kasvu. Tällaisissa tapauksissa osallisten yhteinen kieli ei useinkaan ole mikään Suomen kansalliskielistä.
Poliisilla on henkilöstössään muutamien tulkkien verran omavaraisuutta, mutta poliisin tarvitsemien tulkattavien kielien määrä on niin suuri, ettei omavaraisuuden kautta kyetä kattamaan eri kielien tulkkaustarpeita, Poliisihallitus kertoo.
Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella väestön keskuudessa puhutaan yli 100 eri kieltä, joista osalla on huomattavan vähän puhujia ja siten myös saatavilla olevia tulkkeja.
Ruotsin tulkeista on pula
Tulkkauspalvelut on kilpailutettu vuonna 2022 paikallispoliisin, keskusrikospoliisin, tullin vakavien rikosten tutkinnan, tuomioistuinlaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Maahanmuuttovirasto Migri kilpailutti omat tulkkinsa hieman myöhemmin.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton tulkkijaoston puheenjohtaja, oikeustulkki Pia Leppälä kertoo MTV Uutisille, että vaikka tulkkien tilanne on parantunut vuoden 2022 kilpailutuksen jälkeen, ei tulkkaus ole mikään rahasampo, ei ainakaan tulkeille itselleen.
Tulkkien palkkiotaso on hänen pysynyt melko lailla samana viimeisten kymmenen vuoden aikana.
– Hintoja on pyritty saamaan jopa alaspäin. Useimmat tulkit ovat joko omasta tahdostaan tai pakotettuina yrittäjiä ja tulkin palkkio koskee pelkästään tulkattuja tunteja, ei esimerkiksi valmistautumista, sanastotyötä tai osaamisen kehittämistä. Tulkit eivät siis pääsääntöisesti ole kuukausipalkkalaisia, Leppälä sanoo.
Leppälän mukaan tulkkausta ei voi myöskään tehdä 40 tuntia viikossa ilman, että tulkkauksen luotettavuus vaarantuu. Työ on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, sillä esimerkiksi oikeudenkäynnissä tulkki tulkkaa lähtökohtaisesti aivan kaiken, mitä salissa puhutaan.
– Välillä on tosi pitkiä oikeudenkäyntejä. Osa tulkeista on kommentoinut, että täyttä tulkkauspäivää seuraava päivä menee palautumisessa.
Rekisteröidyille ja erikoiskoulutetuille oikeustulkeille on jatkuvasti kysyntää, ja etenkin massakielten kuten englannin tulkit ovat päivittäin täystyöllistettyjä.
Monissa kielissä tulkeista on silti pulaa. Leppälän arvion mukaan kaikista suurin pula on ruotsin kielen tulkeista.
– Se on aika yllättävää, koska Suomi on kaksikielinen maa ja Ruotsi naapurimaa, jonka kanssa on paljon kauppaa ja muita yhteyksiä.
Merkittäviä puutteita on myös muun muassa arabian, englannin, ranskan, saksan, ukrainan ja viron kielten tulkeissa. Toisaalta esimerkiksi arabian tulkkeja on kyllä paljon, mutta heille on runsaasti kysyntää myös poliisilaitosten ja oikeuksien ulkopuolella.
– Pienissä kielissä ongelma taas on se, että töitä voi olla niin satunnaisesti, ettei välttämättä ole kannattavaa hankkia koulutusta ja oikeustulkin pätevyyttä. Tulkkauskyselyjä oikeuteen saattaa tulla noin neljän vuoden välein, kuten eräs islannin tulkki osasi kertoa. Esimerkiksi rekisteröityjä norjan kielen oikeustulkkeja taas on vain yksi. Hänkin muutti juuri Pohjois-Norjaan.
Useissa suurta julkista huomiota herättäneissä oikeudenkäynneissä asianajaja toiminut Kaarle Gummerus sanoo, että laadukas tulkkaus ei ole kuluerä, vaan se päin vastoin säästää poliisin ja oikeuksien kokonaiskustannuksia.
– En tiedä, mitkä ovat tulkkien tuntihinnat, mutta kun on laadukas tulkki, niin väitän, että siinä säästetään jo kuulusteluissa useita tunteja kokonaisuudessaan. Siksi on oikein hyvä, että on oikeustulkkijärjestelmä, jossa voidaan luottaa, että tulkeilla on kyky tunnistaa oikeustermit.
Oikeussalissa simultaanitulkkaus sujuvoittaa oikeudenkäynnin kulkua. Esitutkinnan aikana tehty laadukas tulkkaus taas vähentää myös oikeussalissa tapahtunutta kinastelua siitä, onko jokin asia käännetty oikein vai ei.
Välillä tulee tilanteita, aiheesta tai aiheetta, jossa vedotaan tulkkauksesta johtuneisiin virheisiin, Gummerus sanoo.
Gummeruksen mukaan hyvin kieltä osaava tulkki pystyy ottamaan kantaa esimerkiksi poliisin esitutkinnassa selvittämien viestien sisältöön. Syytetty saattaa esimerkiksi kertoa, että hänen lähettämänsä vieraskielisen viestin merkitys on erilainen kuin tekstin kirjaimellinen merkitys.
– Hyvä tulkki voi sitten todeta, että pitääkö asia paikkansa vai ei. Aika usein tähän myös luotetaan.
Gummeruksen mukaan simultaanitulkkaus sujuvoittaa oikeudenkäyntiä ja tekee siitä luontevamman. Parhaimmillaan tulkkaus on niin sujuvaa, että tulkin läsnäolo ikään kuin unohtuu.
Tulkin, asianajajan ja asianajajan asiakkaan välisen yhteistyö sujuvuus on ehdoton edellytys, Gummerus jatkaa.
Välillä vaaditaan erityisjärjestelyjä, kuten esimerkiksi Turun terroripuukottaja Abderrahman Bouananen tapauksessa. Gummerus avusti kesäkuussa 2018 kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittua Bouananea. Se oli hänen mukaansa poikkeuksellinen tulkkaus.
– En saanut istua päämiehen vieressä, joka istui toisen pöydän ääressä käsiraudoissa. Tulkki istui yleisön joukossa ja hänellä oli mikrofoni, Gummerus sanoo.