Luonto-Liiton mukaan Suomen riistakeskuksen antama päätös susilauman tappoluvasta tulee perua.
Suomen riistakeskus on antanut luvan kokonaisen susilauman tappamiseksi Haapajärven alueelle. Lupa on myönnetty neljän erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttaneen yksilön tappamiseen.
Tapaus on herättänyt reaktioita puolesta ja vastaan. Lupapäätöksen tehneen Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkösen mukaan päätöksestä on tehty kantelu hallinto-oikeuteen.
Lue myös: Lue lisää: Riistakeskus myönsi luvan kokonaisen susilauman tappamiseksi – nyt sataa palautetta: "Susi on laji, joka aiheuttaa tunteita"
Luonto-Liitto vaatii päätöksen perumista
Riistakeskuksen päätöstä vastustaa muun muuassa Luonto-Liitto. Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirran mukaan päätös tulee perua.
– Tämä ei ole EU:n luontodirektiivin mukainen. Susi on erittäin uhanalainen laji, eikä tämä ole se tapa, jolla Suomen susikantaa tulisi hoitaa.
Säynevirran mukaan susien aiheuttamia vahinkoja Haapajärven alueella tulisi hoitaa rakentavammilla keinoilla. Kyseinen susilauma on tappanut tai vahingoittanut viimeisen kahden vuoden aikana samalla alueella toistakymmentä koiraa.
– Ensisijaisesti tulisi pyrkiä siihen, että petovahinkoja ennaltaehkäistäisiin esimerkiksi suojaamalla kotieläimiä ja maatilojen eläimiä sähköistetyillä petoaidoilla ja käyttämällä metsästyskoirilla suojaliiviä. Ennaltaehkäiseminen auttaisi kaikkia osapuolia.
Kielteisiä mielikuvia
Säynevirran mukaan sudet eivät ole metsästyskoirien suurin uhka. Siksi hän peräänkuuluttaa uutisoinnissa suhteellisuuden tajua.
– Susien aiheuttamat koiravahingot ovat minimaalinen osa sitä, miten paljon koiria metsästysharrastuksessa kuolee. Koiria jää esimerkiksi autojen alle ja uppoaa jäihin, mutta tällaisista tapauksista ei uutisoida.
Susiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia. Säynevirran mukaan käsitykseen ei liity yksiselitteistä syytä tai tekijää.
– Sitä on pohdittu tosi paljon, mutta on vaikea sano, mistä se johtuu tänä päivänä. Voiko olla, että susi tavallaan koetaan kilpailijana metsästysharrastuksessa?
Lue myös: Upea video Kuhmosta: luontokuvaaja Tapio Seppälä kuvasi kahdeksan sudenpennun laumaa kaksi vuorokautta: "Erittäin harvinaista"
Sudet politiikan seassa
Kansalaisaloitetta suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta käsitellään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä.
Säynevirran mukaan suteen kietoutuu voimakas, poliittisen eläimen leima. Päätöksenteko suteen liittyvistä kysymyksistä ei ole miellyttänyt liittoa.
– En haluaisi korostaa vastakkainasettelua, mutta tuntuu, että päätöksenteko on annettu pitkälti metsästystä harrastavien tahojen käsiin.
– Mielestäni tarvittaisiin neutraali, puolueeton taho, joka pyrkisi löytämään ratkaisuja, joihin kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä. Erityisesti susi, jotta se pystyisi elämään sen lajille luontaista elämää Suomessa.
Ovatko tavoitteet ristiriitaisia?
Maaliskuussa 2019 tehdyn kanta-arvion mukaan Suomessa on noin 185–205 sutta. Lajin asemaa pyritään vahvistamaan muun muassa viime vuonna käynnistyneen EU-hankkeen kautta, joka tähtää susien ja ihmisten yhteiselon parantamiseen ja konfliktien lievittämiseen.
Säynevirran mukaan hankkeen budjetti on useita miljoonia euroja.
– Mielestäni se, mitä maa- ja metsätalousministeriössä tällä hetkellä tavoitellaan, on voimakkaasti ristiriidassa meneillään olevan hankkeen kanssa.
Säynevirta toivoo, että EU:n asettamia direktiivejä tullaan jatkossa kunnioittamaan myös susia koskevissa päätöksissä.
– Suomi on yksi EU-maista ja meitä sitoo EU:n lainsäädäntö, koski se luontoa tai mitä tahansa.