Työryhmätyö verkkotiedustelua koskevasta lainsäädännöstä päättyy siihen mistä se alkoikin: perusteelliseen näkemyseroon.
Puolustusministeriö ja tiedusteluviranomaiset pitävät erittäin tärkeänä, että Suomen rajat ylittävää nettiliikennettä voitaisiin valvoa tarvittavilta osin. Tarkoituksena on seurata vieraiden valtojen ja esimerkiksi terroristijärjestöjen toimintaa, joka voi uhata Suomea tai suomalaisia.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) epäilee hankkeen etuja ja näkee siinä sitäkin enemmän haittoja. Myös työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on varauksensa asiaan. Poliisihallituksen mielestä poliisin tarpeet olisi helpompi ja nopeampi ratkaista muuten kuin lainsäädännöllä, joka edellyttää perustuslain muuttamista.
Eripurainen työryhmä luovuttaa keskiviikkona puolustusministeri Carl Haglundille (r.) mietintönsä eri kantoineen. Virallisena esityksenä on, että poliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden verkkotiedusteluun. Riidan ratkaisu jää eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle.
Työryhmä aloitti työnsä joulukuussa 2013 eli pian sen jälkeen, kun ulkoministeriöön kohdistunut ulkomainen verkkovakoilu tuli julkisuuteen. STT:llä on käytössään mietintöluonnos sekä LVM:n ja Poliisihallituksen kannat.
Ulkomaan tiedustelu ei ahdista
Työryhmässä syntyi yhteisymmärrys yhdestä aiheesta: ulkomaantiedustelusta. Monien muiden maiden tavoin myös Suomi voisi näin alkaa sekä hankkia tietoa ulkomailla sijaitsevista tietojärjestelmistä että harjoittaa henkilötiedustelua. Henkilötiedustelu tarkoittaa uusia toimivaltuuksia ulkomailla toimiville poliiseille ja sotilaille, esimerkiksi peitehenkilöllisyyksien käyttöä. Näennäisesti muilla asioilla liikkuva henkilö voisi siis kerätä tietoa suojelupoliisille tai sotilastiedustelulle.
Ulkomaantiedustelusta säädettäisiin omana lakinaan, johon ei liity perustuslakipulmia. Näin laki voitaisiin säätää normaalitahdissa ensi hallituskaudella. Perustuslakimuutokset sen sijaan jäisivät hyvin mahdollisesti vasta vuonna 2019 valittavan eduskunnan päätettäväksi.
Suomella ei tähän asti ole ollut erillistä lainsäädäntöä tiedustelusta. Työryhmän esityksestä uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Kiistaa yrityksistä ja yksityisyydestä
Esitysluonnoksen mukaan kiistellyn tietoliikennetiedustelun tekninen työ tulisi käytännössä Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tehtäväksi. Tiedustelulaitos saisi sotilastiedustelutehtävien lisäksi toimeksiantoja poliisilta ja myös valtiojohdolta.
LVM:n mielestä tiedustelu olisi kyseenalaista massavalvontaa, joka voisi vaarantaa kansalaisten yksityisyyden, koska heidän viestintäänsä olisi teknisesti mahdollista seurata. Tiedusteluviranomaiset oudoksuvat väitettä, koska seuranta kohdistuisi vain tarkasti rajattuihin kohteisiin.
Työryhmän esityksessä arvioidaan, että aiottu valvonta loisi yrityksille vakaamman verkkoympäristön ja voisi siksi olla Suomelle kilpailuetu. LVM:n mielestä siitä sen sijaan voisi olla haittaa yrityksille ja esimerkiksi ulkomaisia datakeskuksia voisi olla vaikeampi saada Suomeen. Myös TEM on huolissaan mahdollisista vaikutuksista elinkeinoelämään.
Poliisihallitus puolestaan katsoo, että poliisin valtuuksia voitaisiin lisätä nykylakeihin ilman hankalia perustuslakimuutoksia, koska kyse on rikosten ehkäisemisestä ja selvittämisestä.