Jääkiekkoliitto ja urheilun oikeusturvalautakunta ovat rikkoneet yhdenvertaisuuslakia Pelicansin juniorijoukkueen kurinpitotapauksessa, asianajaja Matti Huhtamäki sanoo. Pontta antaa yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto. Asiassa pohditaan jopa oikeustoimia, jos sovintoon ei päästä.
Tapaus koskee Lahden Pelicansin juniorijoukkueen päävalmentajan rankaisemista sen jälkeen, kun hän puuttui marraskuussa pelatussa junioriottelussa pelaajansa kokemaan rasismiin.
Pelicans-juniori sai kahden minuutin ryntäysjäähyn, ja kertoi sen kärsittyään järkyttyneenä valmentajalleen, että vastustajan pelaaja solvasi häntä rasistisella nimityksellä. Valmentaja ilmoitti asiasta tuomareille ja ohjeisti pelaajansa pukukoppiin. Ottelu päädyttiin keskeyttämään, ja Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksessä katsottiin, että pelin oli keskeyttänyt Pelicans.
LUE MYÖS: Kommentti: Jääkiekkoliitto, näinkö reagoitte, kun kerrotaan rasistisesta solvauksesta? Pirkka Antilan kommentit järkyttävät
Kurinpitovaliokunta määräsi ottelun keskeytyksestä Junior-Pelicansille 1 000 euron kurinpitosakon, ja joukkueen valmentaja sai puolestaan kolmen ottelun toimitsijakiellon. Seura valitti kurinpitopäätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka kumosi päätöksellään seuran saaman sakon. Päävalmentajan kolmen ottelun panna supistettiin yhteen otteluun.
"Ei mitään epäselvyyttä"
Pelicans-juniori kertoi kohdanneensa rasistista huutelua jääkiekko-ottelussa kolmannen kerran marraskuussa. Kuvituskuva.
Pelicansin juniorijoukkueen valmentajaa edustaneella asianajajalla Matti Huhtamäellä on vyyhdistä kovaa sanottavaa. Jääkiekkoliitto ja urheilun oikeusturvalautakunta ovat hänen mukaansa rikkoneet yhdenvertaisuuslakia asian käsittelyssä.
LUE MYÖS: Rasistisesti solvattu 13-vuotias Pelicans-juniori järkyttyi Jääkiekkoliiton reaktiosta – kertoo nyt toiveestaan: "Ei mitään järkeä"
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Matti Jutilan allekirjoittamassa Jääkiekkoliittoa koskevassa lausunnossa liiton kurinpitotoimien katsottiin kohdistuneen "syrjintäepäilyn selvittämiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin" ja ne ovat siten yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä vastatoimia.
– Yhdenvertaisuusvaltuutettu on aktivoitunut tässä asiassa, tutkinut Jääkiekkoliiton toiminnan ja todennut kesken urheilun oikeusturvalautakunnan prosessin, että valmentajaan kohdistetut kurinpitoseuraamukset ovat yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä vastatoimia. Eli rangaistuksia, joihin ei voida ryhtyä, koska niissä rangaistaan sellaista henkilöä, joka toimii yhdenvertaisuuslain tavoitteiden mukaisesti puuttumalla rasistiseen käytökseen, Huhtamäki sanoo.
Asianajaja sanoo lain soveltamisalan ulottuvan kaikkiin yksityisiin ja julkisiin toimijoihin, mukaan lukien Jääkiekkoliitto ja urheilun oikeusturvalautakunta.
– Urheilun oikeusturvalautakunta menee minun mielestäni aika pahasti metsään siinä, että se ensinnäkin toteaa, että sillä ei olisi toimivaltaa tutkia, ovatko Jääkiekkoliiton tässä tekemä päätös tai sen kohdat yhdenvertaisuuslain vastaisia. Tämä ei pidä paikkaansa, koska mainittu laki pätee kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Oikeusturvalautakunta tuntuu myös ymmärtävän tämän, koska päätöksen seuraavassa lauseessa se toteaa, että sillä olisi kuitenkin toimivalta soveltaa yhdenvertaisuuslakia tietyin ehdoin ja tietyin edellytyksin.
– Niin oikeusturvalautakunta sitten myös päätöksessään tekee ja soveltaa kaiken lisäksi virheellisesti valittajien vetoamia yhdenvertaisuuslain pykäliä, toteamalla että ne olisivat joiltain osin epäselviä tai riidanalaisia.
Oikeusturvalautakunnan perusteluissa todetaan, "ettei yhdenvertaisuuslain ja sitä koskevan ratkaisukäytännön sisällön ole osoitettu olevan yksiselitteinen ja riidatonta sillä tavoin, että joukkueen valmentajalle määrättyä kurinpitoseuraamusta voitaisiin pitää yhdenvertaisuuslain vastaisena. Näin ollen valmentajalle määrättyä toimintakieltoa ei ole aihetta tästä syystä poistaa."
Jos sisältöä pidettäisiin riidanalaisena, Jääkiekkoliiton olisi Huhtamäen mukaan täytynyt tehdä riitautus eli väittää kiellettyjä vastatoimia koskevan yhdenvertaisuuslain pykälän olevan joltain osin epäselvä. Näin se ei ole kuitenkaan tehnyt.
Huhtamäki myös tyrmää urheilun oikeusturvalautakunnan näkemyksen yhdenvertaisuuslain sisällön epäselvyydestä.
– Kyseisessä yhdenvertaisuuslain 16. pykälässä todetaan hyvin selkeästi, että henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
Huhtamäen mukaan "sisällöltään tätä selkeämpää säädöstä on vaikea löytää".
– Yhdenvertaisuusvaltuutettu on oikeusturvalautakunnan käsittelyn aikana myös todennut, että tämän säädöksen soveltumisessa tähän asiaan ei ole mitään epäselvyyttä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan Jääkiekkoliiton antama kolmen ottelun toimitsijakielto on kielletty vastatoimi yhdenvertaisuuslain nojalla. Myös yhden ottelun toimitsijakielto on vastaavalla tavalla yhdenvertaisuuslaissa kielletty vastatoimi. Mainittua säädöstä koskeva tulkintakäytäntökin on siten päivänselvää, vaikka oikeusturvalautakunta väittää toisin.
– Syrjivään kohteluun puuttunut valmentaja joutui tässä asiassa käytännössä sellaiseen ihmeelliseen tilanteeseen, että hänen alennettu toimitsijakieltonsa tarkoittaa yhdenvertaisuuslain kannalta sitä, että myös urheilun oikeusturvalautakunta on rikkonut yhdenvertaisuuslakia.
"Näpäyttää valmentajaa sen verran"
Huhtamäki perää, että "Jääkiekkoliiton pitää jatkossa kiinnittää huomiota siihen, ettei se kohtuuttomasti ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti aseta kurinpitoseuraamuksia". Hän myös laajentaa kritiikkiään ja sanoo olevansa huolissaan urheilun oikeusturvalautakunnan toiminnasta.
Huhtamäki kyseenalaistaa lautakunnan riippumattomuuden ja pitää päätöstä tarkoituksenhakuisena, "jollaista urheilun oikeusturvalautakunta ei saisi lähtökohtaisesti koskaan tehdä". Asianajaja ounastelee, että jotkut lautakunnan jäsenet olisivat omasta liitto- tai yhdistystaustastaan johtuen vaatineet, että päätöksessä täytyy turvata liittojen, tuomareiden ja seurojen asiaa, eikä tämä olisi hänen mukaansa ensimmäinen kerta.
– Käytännössä tämä päätös näpäyttää valmentajaa sen verran, etteivät muut valmentajat uskaltaisi ryhtyä samanlaisiin syrjintää selvittäviin toimiin kesken pelin, jos tällaista huutelua esiintyy. Syrjivän kohtelun poistamisen kannalta tähän ei missään tapauksessa pitäisi pyrkiä. Valmentajia ja toimihenkilöitä pitäisi urheilussa kaikin tavoin kannustaa syrjinnän estämiseen ja siihen reagoimiseen.
Asianajaja ja hänen edustamansa Pelicans-valmentaja sanovat ryhtyvänsä tapauksessa jatkotoimiin. Seuran muilta henkilöiltä tukea asian eteenpäin viemiseen saanut Pelicans-luotsi painottaa, ettei halua jättää urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisusta "porsaanreikää tulevaisuuteen".
– Jos vastaavia tapahtumia tulee, voidaan vedota, että näin on toimittu ennenkin, ja on langetettu rangaistuksia asioista, joista ei minun mielestäni pitäisi langettaa rangaistuksia, valmentaja sanoo.
Huhtamäki ja Pelicans-valmentaja harkitsevat urheilun oikeusturvalautakunnan päätöksen anomista uudelleenkäsiteltäväksi. Urheilun oikeusturvalautakunnan puheenjohtaja Timo Ojala kertoo, että uudelleenkäsittely voisi tulla kyseeseen, jos esitetyt perusteet ovat riittävän vahvoja. Se voitaisiin tehdä esimerkiksi mahdollisten menettelyvirheiden tai uuden todistelun jäljiltä.
– Meillähän sääntöjen mukaan asian pystyy saattamaan pyynnön nojalla uudestaan käsiteltäväksi, jos pyynnön tueksi on esittää vastaavia perusteita, joilla tuomioistuimen tuomio voitaisiin purkaa. Siinä on siten omat kynnyksensä, voidaanko asia ottaa uudelleenkäsiteltäväksi, Ojala tiivistää.
Jääkiekkoliiton osalta pöydällä ovat mahdolliset rahalliset korvaukset Pelicansin valmentajalle sekä junioripelaajalle. Pelicans-valmentajan leiri on äärimmäisessä tapauksessa valmis menemään sekä urheilun oikeusturvalautakuntaa että Jääkiekkoliittoa vastaan oikeuteen saakka, vaikka tavoitteena onkin päästä sovintoon.
Sovintoon?
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Matti Jutila vahvistaa, että Jääkiekkoliiton kanssa on käynnissä lisäselvittely. Hän avaa myös, mitä sovintoon pääseminen tällaisessa tapauksessa tarkoittaisi.
– Sovinto vaatii aina sen, että vastapuoli pyytää anteeksi, eli käytännössä hyväksyy sen, että on menetellyt väärin. Sen lisäksi se sitoutuu toimiin käytäntöjen muuttamiseksi ja maksaa yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen oikeusloukkauksesta, Jutila sanoo.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela vastaa kysymykseen siitä, onko liitto valmis tulemaan vastaan mahdollisesti korvauksienkin osalta, epäsuorasti, näyttämättä vihreää valoa.
– Kuten urheilun oikeusturvalautakunnan päätöksessä todetaan, Jääkiekkoliiton kurinpitoelimet ovat toimineet asiassa asianmukaisesti, vaikka urheilun oikeusturvalautakunta kohtuullistikin asiassa määrättyjä seuraamuksia. Jääkiekkoliitto on sitoutunut noudattamaan urheilun oikeusturvalautakunnan päätöksiä. Jääkiekkoliiton toimivan tai luottamusmiesjohdon ei tule puuttua tai pyrkiä vaikuttamaan urheilun oikeusturvalautakunnan tai liiton omien riippumattomien kurinpitoelinten ratkaisuihin, sillä tämä vaarantaisi näiden elinten riippumattomuuden, Nummela muotoilee.
Vaikka oikeusturvalautakunnan mukaan "kurinpitoseuraamusten määräämiselle on ollut kilpailusääntöjen ja jääkiekon sääntöjen mukaiset perusteet", asianajaja Huhtamäki sanoo Nummelalle vastaan, että on "virheellistä väittää", että Jääkiekkoliiton kurinpito olisi urheilun oikeusturvalautakunnan mukaan toiminut asianmukaisesti. Huhtamäki muistuttaa, että valitus hyväksyttiin, kurinpitosakkoa pidettiin kohtuuttomana ja todettiin, että valmentajan toimintakieltoa on kohtuullistettava.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ei näytä kommenteillaan vihreää valoa vastaantulolle.
Matti Jutila huomauttaa, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ei anna viranomaisena oikeudellisesti sitovia ratkaisuja. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, prosessia ollaan valmiita viemään eteenpäin.
– Meidän osaltamme se menee yleensä siinä vaiheessa ensimmäisenä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, joka antaa yhdenvertaisuuslain soveltamisesta lainvoimaisia ratkaisuja, Jutila kertoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun välittämissä sovintosopimuksissa osapuolet sitoutuvat siihen, ettei heillä ole toisiaan kohtaan enää vaateita, myöskään oikeudessa. Vaikka Jääkiekkoliiton suuntaan ei olisi enää vaateita, Oikeusturvalautakunnan ratkaisua voitaisiin silti pyytää vielä uudelleenkäsiteltäväksi.
Oikeusturvalautakunnan vastaukset eivät vakuuta asianajajaa
Urheilun oikeusturvalautakunnan puheenjohtaja Timo Ojala ei lähde ottamaan kantaa siihen, olisiko lautakunta jättänyt perusteettomasti ottamatta huomioon yhdenvertaisuuslain säännökset. Ojala sanoo, että oikeusturvalautakunnan toimivalta ei ole sen sääntöjen mukaan yleinen, jolloin päätöksen lainvastaisuuden arviointi ei lähtökohtaisesti kuulu sille.
– Lautakunta on ratkaisukäytännössään linjannut, että valituksen kohteena olevan päätöksen yhdistyksen sääntöjen vastaisuuden lisäksi on voitu tutkia se, onko päätös ilmeisessä ristiriidassa perustuslain tai pakottavan lainsäädännön kanssa. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa lautakunta sen sijaan turvautuu muiden toimivaltaisten viranomaisten tulkintakannanottoihin eikä lähde itse kehittämään esimerkiksi perustuslain tai muun pakottavan lainsäädännön tulkintoja, kun sellainen tehtävä ei lautakunnalle kuulu, Ojala kommentoi.
– Toki yhdenvertaisuuslaista ilmenevin tavoin vastatoimet ovat kiellettyjä. Lautakunta on kritiikin kohteena olevassa ratkaisussaan tarkasteltavana oleviin tapahtumiin nähden todennut, ettei tässä tapauksessa yhdenvertaisuuslain ja sitä koskevan ratkaisukäytännön sisällön ole osoitettu olevan yksiselitteinen ja riidatonta sillä tavoin, että määrättyä kurinpitoseuraamusta voitaisiin pitää ilmeisessä ristiriidassa yhdenvertaisuuslain kanssa, hän pyörittelee.
Lautakunnalle ei ollut Ojalan mukaan toimitettu samoihin tapahtumiin liittynyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun lausuntoa, minkä myötä siinä esitettyjä näkemyksiä ja tulkintakannanottoja ei voitu ottaa lautakunnassa huomioon. Asianajaja Huhtamäki pitää tätä kuitenkin kokonaisuudessa sivuseikkana. Urheilun oikeusturvalautakunta ei Huhtamäen mukaan pysty edelleenkään pitävästi perustelemaan yhdenvertaisuuslain säädöksen riidanalaisuutta tai sen sisällön epäselvyyttä, ja hän muistuttaa, ettei Jääkiekkoliitto asiaa riitauttanut tai väittänyt sen olevan epäselvä.
Huhtamäki jatkaa sanomalla, että "oikeusturvalautakunta on itse esittänyt perusteettoman väitteen, jotta se saisi tehtyä päätöksen haluamallaan sisällöllä – muutoin se luonnollisesti perustelisi, miten mainittu säädös on epäselvä tai riidanalainen".
– Jos Jääkiekkoliitto olisi lausunut vielä jotain valittajien vastaselityksessä tästä säädöksestä esitetystä, olisimme luonnollisesti harkinneet, sanommeko siihen vielä jotain tai esitämmekö siitä jotain lisänäyttöä. Jos siinä yhteydessä olisi esimerkiksi väitetty kyseisen yhdenvertaisuuslain säädöksen olevan epäselvä, päämieheni olisivat luonnollisesti toimittaneet yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon ja mahdollisesti esittäneet muutakin sitä koskevaan käytäntöä oikeusturvalautakunnalle. Nyt emme nähneet sille mitään tarvetta, koska mainitun säädöksen sisältö ja tulkintakäytäntö ovat selviä eikä niitä ollut riitautettu. Samalla piti huomioida sekin, että kun lausumat on lausuttu, olisi poikkeuksellista, että alettaisiin vielä toimittamaan pyytämättä lisälausumia, Huhtamäki sanoo.
Asianajajan mukaan lainsäädäntö, jonka mukaan syrjintäepäilyn selvittämisestä ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä ei saa tulla negatiivisia seurauksia, sitoo "ilman muuta" lautakuntaa.
– Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on ollut jo miltei toistakymmentä vuotta selvää, että kurinpitoon liittyvissä asioissa sen toimivaltaan kuuluu arvioida valituksenalaisia päätöksiä myös perusoikeuksien – mukaan lukien yhdenvertaisuutta koskevat säädökset ja rikosoikeudelliset oikeusperiaatteet – valossa, jos niihin vedotaan. Tämä ei siis ole mikään uusi juttu.
– Kun urheilun oikeusturvalautakunta alkaa soveltaa perusoikeuksia tai normihierarkiassa selkeästi ylempänä olevia säädöksiä, sen täytyy aina ottaa perusoikeusmyönteinen tulkinta. Jos kyse on yksityishenkilön perusoikeudesta, se tarkoittaa sitä, että tämän oikeuden toteutuminen saa etusijan kilpailusääntöjen mukaista päätöstä arvioitaessa. Nyt näin ei ole tehty.