Rikollisjengit saivat tahtonsa läpi: Haitin pääministeri eroaa

2:12img
Katso: Yhdysvallat yrittää koota monikansallisen YK-joukon turvaamaan rauhaa jengiväkivallan koettelemaan Haitiin.
Julkaistu 12.03.2024 07:00(Päivitetty 12.03.2024 07:44)

STT

Rikollisjengien riivamassa maassa ei ole tällä hetkellä presidenttiä eikä parlamenttia. Haitin edelliset vaalit järjestettiin vuonna 2016.

Haitin pääministeri Ariel Henry eroaa ja maahan perustetaan siirtymävaiheen presidenttineuvosto ja nimetään väliaikainen pääministeri. Asiasta kertoi Guyanan presidentti Mohamed Irfaan Ali Karibian maiden liiton Caricomin kokouksen Jamaikalla päättäneessä tiedotustilaisuudessa.

Caricomin kokous kutsuttiin koolle Haitin pahentuneen tilanteen vuoksi.

Presidentin valtaoikeuksia käyttävä siirtymävaiheen neuvosto koostuu Caricomin puheenjohtajana toimivan Alin mukaan yhdeksästä jäsenestä, joista seitsemällä on neuvostossa äänioikeus. Neuvoston on Alin mukaan tarkoitus valita väliaikainen pääministeri pikimmiten.

– Olemme iloisia voidessamme ilmoittaa sitoutumisesta väliaikaiseen hallintojärjestelyyn, joka avaa tien rauhanomaiseen vallanvaihtoon, Ali sanoi.

Haiti on ajautunut vakavaan kriisiin rikollisjengien hallitessa suuria alueita maasta. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan yhteensä yli 360 000 haitilaista on joutunut pakenemaan väkivaltaisuuksia maan sisällä. Yli puolet heistä on lapsia.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Volker Türkin mukaan väkivaltaisuuksissa on kuollut tänä vuonna lähes 1 200 ihmistä.

Haitin pääkaupunkia Port-au-Princeä lähes kokonaan hallitsevat rikollisjengit olivat vaatineet Henryn eroa.

Myös muun muassa Yhdysvallat oli vaatinut Henryä tekemään uudenlaisia vallanjakojärjestelyjä Haitissa.

Väkivaltaisuudet pahenivat presidentin murhan jälkeen

Haitin väkivaltaisuudet pahenivat vuonna 2021 tehdyn presidentti Jovenel Moisen salamurhan jälkeen. Moise oli nimittänyt Henryn pääministeriksi pari päivää ennen kuin hänet murhattiin.

Maassa ei ole presidenttiä tai parlamenttia, eikä maassa ole järjestetty vaaleja sitten vuoden 2016.

Eroava Henry oli tuoreimpien väkivaltaisuuksien alkamisen aikaan Keniassa, eikä hän ole palannut Haitiin. Caricomin kokoukseen Henry osallistui etäyhteydellä Yhdysvaltoihin kuuluvasta Puerto Ricosta.

Uutistoimisto AFP:lle puhunut yhdysvaltalaisviranomainen kertoi, että Henry vahvisti myös Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenille tiedon erostaan puhelimitse. Viranomaisen mukaan Henry voisi jäädä eronsa jälkeen Yhdysvaltoihin.

Yhdysvalloilta lisärahoitusta

Blinken lupasi maanantaina Yhdysvaltojen antavan 100 miljoonaa dollaria lisärahoitusta monikansallisten joukkojen lähettämiseksi Haitiin. Lisäksi Blinken sanoi Yhdysvaltain antavan Haitille 33 miljoonan dollarin edestä humanitaarista apua.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on sanonut, ettei yhdysvaltalaisjoukkoja osallistu Haitin operaatioon.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Haitin väkivaltaisuuksien vuoksi perustettavan monikansallisen operaation lokakuun alussa. YK-operaation on tarkoitus olla Kenian johtama, mutta Afrikan maan korkein oikeus on katsonut kenialaispoliisien lähettämisen Haitiin rikkovan maan perustuslakia.

Henryn taannoisen Kenian-vierailun on kuitenkin nähty vieneen operaation toteutumista eteenpäin Keniassa.

Lue myös: Haitin kaaos jatkuu: EU vetänyt diplomaattinsa pois

Jengiväkivalta riistäytynyt täysin käsistä Haitissa: Pääsatamaa ja lentokenttää vastaan hyökätty

Tuoreimmat aiheesta

Haiti