Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Poliisimuseossa pääsee vielä viikon verran ihailemaan poikkeuksellisia rikoksessa käytettyjä välineitä – tauluja. Eikä mitä tahansa tauluja, vaan muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Pablo Picasson taideteoksia, tosin väärennettyjä sellaisia.
Huomenta Suomen studiossa nähtiin viime viikolla 1900-luvun alussa vaikuttaneen taiteilijan, ranskalaisen Fernand Legerin väärennetty teos, josta pitkäkyntinen sai muhkean summan.
– Rikoshyöty oli 2,2 miljoonaa euroa, kun myytiin aitona Legerinä, Poliisimuseon intendentti Lauri Haavisto paljastaa.
Lue myös: Pitkäkyntisten matkaan on lähtenyt tänä syksynä julkisia veistoksia tai osia niistä – "Meillä täysin uusi ilmiö"
Väärennösten taustalla on monimutkainen prosessi
Väärennettyjen teosten kauppaaminen on Haaviston mukaan monimutkainen prosessi. Rikoshyötyä havittelevat väärennettyjen teosten myyjät joutuvat kehittämään taulujen taustalle tarinan muun muassa siitä, mitä kautta kuuluisa teos on päätynyt Suomeen ja myyntiin ja miten teos liittyy alkuperäiseen taiteilijaan.
– Meillä museossa kerrotaan näistä taustatarinoista. Tässä on itseasiassa muistikirja, joka on luotu juurikin tämän teoksen myymiseksi. Luotiin taiteilijan muistikirja, missä olisi todisteita, että tämä teos on aito, Haavisto avaa Legerin teoksen taustoja.
Poliisimuseon tutkija Juha Vitikaisen mukaan väärentäjän myyntitaidot ja uskottavan taustatarinan keksiminen ovatkin avainasemassa – niin myös Legerin maalauksen väärennöksen osalta.
– Ensin tarina ja valheellinen omistushistoria sekä tehtiin muun muassa väärennetty muistikirja, joka kuvastaa 1930-luvulla kapellimestari Ilmari Weneskosken elämää Pariisissa ja hän olisi lainannut rahaa taideopiskelijoille, jotka olisivat lainan takaisinmaksuna antanut hänelle taidetta.
– On tehty manipuloituja valokuvia, joissa kuuluisia taiteilijoita istuu hänen seurassaan ja kyseiset teokset näkyvät hänen taustallaan, Vitikainen avaa Legerin taiteesta tehdyn väärennöksen taustoja.
Lue myös: Taidehallin säätiön ex-johtajan epäillään käyttäneen säätiön varoja yli 247 000 euron edestä omiin menoihinsa
Väärennöksiä on liikkeellä valtavat määrät
Taideväärennöksiä on Haaviston mukaan markkinoilla tällä hetkellä valtavat määrät. Siitä kertoo myös Poliisimuseon taideväärennöskokoelma, joka sekin on mittava.
– Meilläkin on kokoelmissa yli tuhat kappaletta niitä – toki pitkältä ajanjaksolta, mutta yhä enemmän lähempänä tätä päivää, Haavisto sanoo.
Kun väärennöksiä on paljon liikkeellä, missä tilanteissa hälytyskellojen tulisi soida ja miten vaikeaa niiden selvittäminen on?
Vitikainen muistuttaa, että taideteosten väärentäminen ja niiden kauppaaminen ovat ammattimaista ja organisoitua rikollisuutta.
Kyseessä voi olla monimutkainen prosessi, johon liittyy kansainvälistä rikollisuutta, johon lukeutuu useita myyjiä mukana, välikäsiä, bulvaaneja sekä laajoja verkostoja.
Mikä taideväärennöksiä tekeviä rikollisia yhdistää? Katso haastattelu jutun alussa olevalta videolta.
Toisaalta, Vitikaisen mukaan joissakin tapauksissa taideväärennöksien selvitystyö on jopa helppoa.
– Kun poliisi tutkii taideväärennöksiä tehtyjä petoksia, keskeinen yhteistyökumppani on esimerkiksi Kansallisgalleria, siellä heidän konservointilaitoksensa, joka käytännössä tekee aitoustutkimukset ja selvittää, onko kyseessä aito vai väärennetty työ.
Haaviston mukaan monimutkaisella nykyteknologialla voidaan selvittää tarkasti, millaisia värejä ja lisäaineita teoksessa on käytetty ja mitä teokseen on lisätty teokseen jälkikäteen.
– Teknologiset harppaukset ovat lisänneet väärennösten löytymistä.
Katso jutun alussa olevalta videolta, miten aidoilta väärennetyt teokset näyttävät!