Rikosten tutkinta-ajat ovat lähes kolminkertaistuneet – ilmiöllä voi olla vakavia seurauksia: "Kun kansalainen pettyy riittävän usein..."

Poliisien rikostutkinnat kestävät yhä pidempään. Tutkinta-ajat ovat kaksinkertaistuneet vuodessa. Sellaisten juttujen määrä, joissa tutkinta on kestänyt pidempään kaksi vuotta, on kasvanut lähes 50 prosenttia muutamassa vuodessa.

Lue lisää: MTV Uutiset kävi läpi poliisitilastot: Yli vuoden poliisin tutkinnassa olevien juttujen määrä on kaksinkertaistunut vuodessa

– Eihän me tietenkään tästä iloisia olla. Joskus olisi liittopuheenjohtajana kiva olla puhumassa jotain iloisiakin asioita, Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne toteaa Uutisaamun haastattelussa.

– On totta, että tietyt rikoslajirikokset ovat hyvin vaativia. Ajatellaan vaikka Vastaamo-tapausta. Satoja, tuhansia asianomistajia, jotka täytyy kuulla. Datamäärä kasvaa, Rinne jatkaa.

Viivästymisten taustalla vaikuttaa Rinteen mukaan pitkittynyt pula resursseista.

– Rikostutkinnassa aletaan väsyä siihen, että työ on äärettömän pakkotahtista. Painetaan kovan paineen alla ja juttupinot vain kasvavat.

Rikosten uhrien näkökulmasta tilanne on luonnollisesti vaikea. Jokainen haluaa, että juuri heidän tapauksensa selvittämiseen löytyy aikaa. Jos mielikuvaksi jää, ettei poliisi syystä tai toisesta ehdi omaan juttuun paneutua, poliisin maine kärsii herkästi.

– Ymmärrän, että erityisesti rikoksissa, joiden (tutkiminen) venyy tai joita joudutaan rajoittamaan syyttäjän toimesta tai keskeyttämään poliisin toimesta, niin ne ovat niitä rikoksia, jotka koskettavat ikään kuin tavallista kansalaista.

– Tavallinen kansalainen odottaa ihan oikeutetusti saavansa turvallisuuspalveluita poliisilta. Kun tämä ei toteudu ja sitä sattuu riittävän usein, niin henkilökohtainen pelkoni on, että kun kansalainen pettyy riittävän usein, niin luottamus poliisiin laskee.

Lue myös: Syyttäjien jutturuuhka on räjähtänyt korona-aikana Etelä-Suomessa – lähes 1 300 juttua vanhentunut työpöydällä yli vuoden

Pelko luottamuksen menettämisestä

Esimerkkeinä niin sanottujen tavallisten ihmisten kohtaamista rikoksista Rinne käyttää kellarimurtoa ja polkupyörävarkautta.

– Poliisi ottaa rikosilmoituksen vastaan ja sähköpostiin voi tulla ilmoitus, että tutkinta on keskeytetty vähäisyysperusteen tai sen vuoksi, ettei yleinen etu edellytä rikoksen tutkimista. Kyllä siinä vaiheessa tulee mieleen, että tehtiinkö tämä vain vakuutusyhtiötä varten, vai että tekijät saataisiin vastuuseen.

Rinteen mukaan pelko kansalaisten luottamuksen menettämisestä on otettava tosissaan, sillä vain sen avulla poliisi voi toimia yhteiskunnassa tehokkaasti. Jos poliisi ei pysty vastaamaan palvelutarpeeseen, niin luottamus laskee.

– Näin on käynyt Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Toivon, että oltaisiin tässä pikkuisen viisaampia.

Ne jutut, jotka otetaan tutkintaan, tutkitaan kunnolla, Rinne sanoo. Poliisit kokevat silti tyytymättömyyttä oman työnsä jälkeen.

– Meidän jäsenkyselyssä poliisit sanovat, että he haluaisivat tehdä työnsä vielä paremmin ja laadukkaammin.

– Eihän kukaan lähde poliisiksi sen vuoksi, että keskeyttää juttuja.

"Menetetty aika, kadotettu totuus"

Rikollisuuden määrä ei ole Rinteen mukaan kasvussa. Tutkimuksista on kuitenkin tullut monimutkaisempia ja täten enemmän aikaa ja rahaa vaativia.

– Pitää kaivaa sitä dataa. Rikostutkimuksessa on vanha sanonta, että ”menetetty aika, kadotettu totuus”. Mitä pidempään menee rikoksen tapahtumisesta tutkintaa, niin sitä vaikeampi se on näyttää.

Poliisien toiveena on pystyä aidosti tutkimaan tapauksia.

– Puhutaan paljon, että pitäisi tehostaa. Aina kun poliisilta loppuu rahat tutkijoista tai partioautoista, niin me joudutaan ottaa rahaa juuri sieltä, millä pitäisi tehostaa ja kehittää.

– Jos ajatellaan, että siellä on löysää, niin pitäisi ottaa jo vähän takaisin. Pitäisi pystyä aidosti tutkimaan, eikä vain käsittelemään papereita.

Poliisiliiton johtaja vaatii Suomeen lähemmäs 10 000 poliisia ja viisivuotista budjettia.

Poliisille asetettujen tehtävien täyttäminen vaatisi Rinteen mukaan kotimaahan lähes 10 000 poliisia. Tällä hetkellä luku on huomattavasti pienempi.

– Jos ajatellaan Tanskaa. Se on pienempi maantieteellinen alue ja saman verran kansalaisia. Siellä on 11 000 poliisia. Meillä kiistellään siitä, että saadaanko 7 500 täyteen. Lähes 10 000 pitäisi olla poliiseja, että voitaisiin täyttää ne tehtävät, jotka lainsäätäjä on meille asettanut.

Rinne peräänkuuluttaa myös pidemmän tähtäimen suunnitelmallisuutta budjettia laatiessa.

– Poliisin budjetti tehdään vuosi kerrallaan. Ei meistä kukaan suunnittele omaa budjettia vuosi kerrallaan. Pitäisi saada pidempijänteinen, noin viisi vuotta. Sata miljoonaa budjettiin lisää, niin voi laittaa liittopuheenjohtajalle jauhot suuhun.

Rikostutkinnat venyvät – mitä rikoksia ei selvitetä?