Rikosuhripäivystyksen pakkoavioliittotapaukset yli kaksinkertaistuneet viime vuodesta ja tutkinnat tökkivät – nuorimmat uhrit teini-ikäisiä

Rikosuhripäivystyksen pakkoavioliittotapauksista osa on edennyt syyteharkintaan vasta kahden vuoden jälkeen, mutta tuomioita ei ole juuri kenenkään kohdalla annettu.

Tapauksia tutkitaan harvoin ihmiskauppana, vaikka Rikosuhripäivystyksen mukaan ne sitä ovatkin. Päivystyksessä ollaan huolissaan siitä, että oikeus ei välttämättä tapahdu lainkaan.

– Pakkoavioliitto on kriminalisoitu ihmiskauppana tai törkeänä ihmiskauppana, eli pakkoavioliittotilanteita pitäisi tutkia niillä nimikkeillä.

– Useat tapaukset, jotka me tulkitsemme, ja lakimies tulkitsee, pakkoavioliitoksi ja sen myötä ihmiskaupaksi, on ihmiskaupan sijaan otettu tutkintaan lievemmillä rikosnimikkeillä. Tällä saattaa olla vaikutusta esimerkiksi uhrin oikeuteen saada joitakin tukipalveluita. Oikeus ei välttämättä toteudu lainkaan, kertoo Saara Pihlaja, joka työskentelee Rikosuhripäivystyksessä ihmiskaupan erityisasiantuntijana. 

Asiaan liittyvät tapausmäärät ovat kasvussa.

– Vuoden 2019 lopussa meillä oli 20 pakkoavioliittoa, niin tällä hetkellä on 50 jo tässä kohtaa vuotta, Pihlaja sanoo.

Nuorimmat uhrit ovat teini-ikäisiä

RIKUn tapauksista vain yksi on edennyt tuomioon asti ja sekin vuosia sitten.

– Mutta sekään ei edennyt ihmiskauppana.

Nuorimmat uhrit ovat teini-ikäisiä.

– Useat ovat joutuneet avioliittoon alaikäisenä tai noin parikymppisenä, mutta asiakkaana voi olla henkilöitä, jotka ovat yli neljäkymmentäkin eli tilanne on vasta siinä vaiheessa alkanut selvitä. 

"Lainsäädäntö ei anna mahdollista purkaa tai mitätöidä pakkoavioliittoa"

Maahanmuuttajanaisten väkivalta-apuun erikoistunut Monika-Naiset kohtaa yhä useammin pakkoavioliittotapauksia. Tietoisuuden kasvu näkyy asiakkaina. Lakiin toivotaan muutosta.

– Lainsäädäntö ei anna mahdollista purkaa tai mitätöidä pakkoavioliittoa. Käytännössä ainoa tapa on hakea avioero tällä hetkellä. On äärimmäisen väärin, että henkilö, joka joutui pakkoavioliittoon, joutuu hakemaan tavallista avioeroa. Näen, että se on rakenteellista väkivaltaa ja kokemuksen mitätöintiä valtion taholta, toteaa Natalie Gerbert, joka johtaa Kriisikeskus Monikaa. 

– Ihmiskauppaan liittyvän rikoslainsäädännön soveltaminen nykymuodossa on haasteellista. Sen puitteessa emme voi varmistaa avioliiton pakottamisen rangaistavuutta. Muutosta tarvitaan.   

Miten tapaukset ilmenevät?

– Aika paljon meille ohjautuu turvakodeista ja sitten jonkun verran vastaanottokeskuksista tai sitten turvapaikkapuhuttelussa saatetaan tunnistaa, Pihlaja toteaa. 

– On myös henkilöitä, jotka on ihan kasvanut Suomessa ja on sitten lähetetty teini-iässä sinne vanhempien kotimaahan avioitumaan jollekin henkilölle, jatkaa Pihlaja. 

– Monesti tuleva puoliso on serkku tai setä eli käytännössä ne avioliitot solmitaan suvun sisällä. Siellä voi olla myös taloudellisia intressejä. Mutta on myös ihan selkeästi hyväksikäyttöä, toteaa Gerbert. 

"Jokaisessa tilanteessa pyritään löytämään ratkaisua"

Monika-Naiset toivoo, että uhrit hakevat apua.

– Jokaisessa tilanteessa pyritään löytämään ratkaisu, vaikka rikosvastuu ei tällä hetkellä toteudu.