Työperäistä ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä pakkoavioliittoja – ihmiskaupan uhrimäärä kaksinkertaistui Rikosuhripäivystyksessä

Vuonna 2021 Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelun asiakkuuteen tuli 220 uutta ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön uhria. Koko vuonna asiakkuudessa oli yhteensä 675 henkilöä. Heistä noin 40% on naisia ja 60% miehiä.

Kolme vakituista työntekijää

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelussa työskentelee kolme vakituista työntekijää. 

– Vakituisten työntekijöiden määrää ei ole voitu rahoituksen puutteen vuoksi kasvattaa, toteaa RIKUn erityisasiantuntija Saara Pihlaja MTV Uutisille.

Kokonaisasiakasmäärät viime vuosina:

• 2021 yht. 675 asiakasta
• 2020 yht. 508 asiakasta
• 2019 yht. 311 asiakasta
• 2018 yht. 145 asiakasta
• 2017 yht. 93 asiakasta
• 2016 yht. 32 asiakasta
• 2015 yht. 23 asiakasta

Mistä kova kasvu johtuu?

– On mahdotonta sanoa onko ihmiskauppatapaukset määrällisesti lisääntyneet vai johtuuko kasvu ennen kaikkea tietoisuuden lisääntymisestä ja tunnistamisen parantumisesta, Pihlaja pohtii.

– Ihmiskaupasta on alettu viime vuosina keskustella yhä enemmän mediassa, ja koulutuspyynnöt aiheeseen liittyen ovat selvästi lisääntyneet. Kun tietoisuus ilmiöstä lisääntyy, osataan uhreja yhä paremmin tunnistaa ja ohjata heidän tarvitsemiensa palveluiden piiriin.

Pihlaja kokee tärkeänä sen, että viimeisen parin vuoden aikana uhrit ovat yhä enemmän alkaneet myös itse löytää RIKUn palveluihin – joko suoraan tai jonkun jo asiakkaana olevan tuttavansa kautta.

"Osa jäi pandemiassa todennäköisesti tunnistamatta"

Oikeusministeriö julkaisi viime vuoden keväällä ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman, ja osin sen seurauksena Suomessa on meneillään useampia ihmiskaupan uhrien oikeuksiin ja palveluihin liittyviä toimia, joista osassa tähdätään myös tunnistamisen parantumiseen.

– Joka tapauksessa voidaan arvioida, että suurin osa ihmiskaupasta on edelleen piilossa, ja sen uhriksi joutuneista henkilöistä vain pieni osa saa apua tilanteeseensa. Työtä siis riittää.

Korona vaikuttaa osaltaan tilanteeseen.

– Koska pandemian aikana suurin osa kaikista kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista jäi hetkellisesti pois ja yhteydenotot eri palveluihin tapahtuivat pääsääntöisesti puhelimitse tai netin välityksellä, osa potentiaalisista ihmiskaupan uhreista jäi todennäköisesti tunnistamatta, tai ei löytänyt auttamispalveluihin turvallisen keskustelupaikan tai digitaitojen puutteen vuoksi, ja koska luottamuksen syntyminen on vaikeampaa etänä.

"Poikkeustilanne mahdollisti työntekijöiden kiristämisen"

Pihlaja ottaa esimerkin ravintola-alalta.

– Erityisesti ravintola-alalla poikkeustilanne näkyi myös siten, että kun työnantajalle tuli mahdollisuus irtisanoa helpommin vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin, voitiin työntekijöitä kiristää entistä helpommin irtisanomisella, jos he eivät suostuneet työnantajan vaatimuksiin.

– Irtisanomisella uhkaillaan usein erityisesti tapauksissa, joissa työntekijän on voitava niin sanotusti paperilla näyttää tietty tulotaso oman ja perheensä oleskelulupien vuoksi. Todellisuudessahan tulot eivät näissä tapauksissa ole ollenkaan sitä, miltä paperilla näyttää, vaan työntekijä voi esimerkiksi joutua maksamaan lähes koko tililleen tulleen summan takaisin työnantajalle.

Seksuaalista hyväksikäyttöä ja pakkoavioliittoja

RIKUssa näkyy erityisesti työperäinen hyväksikäyttö – kolme neljästä asiakkaasta kuuluu tähän ryhmään.

– Tämä osin siksi, että Rikosuhripäivystys on valtakunnallisesti ainoa kyseiselle kohderyhmälle tämän kaltaisia palveluita tarjoava taho.

Myös seksuaaliväkivaltaa kohdanneita ihmiskaupan uhreja, pakkoavioliittotilanteessa olevia henkilöitä sekä rikollisessa toiminnassa hyväksikäytettyjä tuli palveluihin tasaisesti lisää.

– Seksuaalisesti hyväksikäytettyjä on edelleen noin 13 prosenttia asiakkaista, pakkoavioliittotilanteessa olevia noin 10 prosenttia asiakkaista ja rikollisessa toiminnassa hyväksikäytettyjä 2 prosenttia. Osassa tapauksia on voitu tunnistaa useampaa kuin yhtä ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön muotoa.

Valtaosa uhreista joutunut Suomessa hyväksikäytetyksi

Valtaosa Rikosuhripäivystyksessä asiakkaana olevista ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön uhreista on joutunut hyväksikäytön kohteeksi nimenomaan Suomessa.

– Hyväksikäyttöä siis tapahtuu ja voidaan tunnistaa täällä, vaikka aiemmin vallalla on saattanut olla ajatus, että ihmiskauppa on ennen kaikkea Suomen ulkopuolella tapahtuva ilmiö.

Ehdittekö auttaa kaikkia vai jääkö osa avun ulkopuolelle?

– Jotta olemme ehtineet auttaa jokaista palveluihimme ohjautunutta henkilöä, olemme joutuneet priorisoimaan työtämme niin, ettemme ole voineet esimerkiksi vastata läheskään kaikkiin koulutus- tai muihin yhteistyöpyyntöihin myöntävästi. Emme ole myöskään voineet tarjota tukea kaikille niin nopeasti, kuin olisimme toivoneet. Tähän mennessä olemme kuitenkin voineet ottaa jokaisen meihin yhteyttä ottaneen tai meille muuta kautta ohjautuneen henkilön asiakkaaksemme, tai ohjanneet henkilön muihin, hänelle soveltuvampiin palveluihin jos Rikosuhripäivystys ei ole ollut asiakkaan kannalta oikea paikka.

"Poliisin resurssit tiukilla"

Kun asiakasmäärät kasvavat, venyvätkö tapausten kestot?

– Mitä enemmän ihmiskaupan uhreja tunnistetaan ja mitä suurempi määrä heistä päättää kertoa tilanteestaan poliisille, sitä enemmän tapauksia poliisilla on tietenkin tutkittavanaan. Kuten mediassakin on viime aikoina kirjoitettu, poliisin resurssit verrattuna tutkintojen määrään vaikuttavat olevan hyvin tiukilla. Tämän on kerrottu olevan yksi syy siihen, että esitutkinnat kestävät usein varsin pitkään. Tällöin myös asiakkuus Rikosuhripäivystyksessä on pidempi, usein vuosienkin mittainen.

Pihlaja korostaa, että tavoite silti on, että mahdollisimman moni tapaus päätyisi viranomaisten tietoon, hyväksikäytön uhrit saisivat oikeutta ja tekijät joutuisivat vastuuseen teoistaan.   

Kuinka paljon pahimmillaan rikostapausta käsitellään?

– Oman työni näkökulmasta voin vastata, että usein esitutkinnan kesto on saattanut olla noin 1,5–3 vuotta, minkä jälkeen edessä on syyteharkinta ja mahdollinen tapauksen käsittely oikeudessa. Joidenkin asiakkaittemme kohdalla tutkinta on kestänyt tätäkin pidempään. Erään asiakkaan esitutkinta on ollut käynnissä noin viisi vuotta, ja jatkuu edelleen.

RIKU auttaa muun muassa poliisin kanssa

Millaista apua asiakkaat saavat?

– Asiakkaat ohjautuvat meille hyvin erilaisissa tilanteissa ja tarpeet ovat hyvin moninaisia. Osa vasta pohtii, voiko heihin kohdistunut oikeudenloukkaus olla ihmiskauppaa, jolloin autamme kartoittamaan tilannetta ja asiakkaan tarpeita. Vaikka asiakas ei heti haluaisi kertoa tilanteestaan poliisille, saattaa hän olla esimerkiksi sote-palveluiden tai kriisityön tarpeessa, jolloin ohjaamme hänet saattaen näitä palveluita tarjoaville tahoille.

– Hyväksikäyttötilanteesta irtautuessaan henkilö on usein monenlaisen tuen tarpeessa, ja häntä tuetaan parhaiten yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tietenkin aina asiakkaan suostumuksella edeten, kun kyse on täysi-ikäisestä henkilöstä.

Jos ja kun asiakas haluaa, RIKU auttaa heitä ilmoittamaan tilanteestaan poliisille ja tarvittaessa löytämään osaavan avustajan.

– Suuri osa asiakkaista toivoo mahdollisiin kuulusteluihin ja oikeudenkäynteihin mukaan tukihenkilön, jonka voi Rikosuhripäivystyksestä saada.

Osa taas ohjautuu asiakkaaksi tilanteessa, jossa rikosprosessi on jo aluillaan, ja he toivovat ainoastaan rikosprosessitukea.

– Kun rikosprosessit ovat pitkiä, asiakkuudetkin ovat usein pitkiä.

Asiakkaita RIKUlla on yli 50 eri kansallisuudesta, mukaan lukien Suomen kansalaiset. Vuonna 2021 asiakkuuteen tulleiden henkilöiden joukossa oli eniten Irakin (31) ja Ukrainan (31) kansalaisia, sen jälkeen Suomen (20), Nepalin (17) ja Vietnamin (15) kansalaisia.