Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä kiittelee MTV Uutisten haastattelussa Sauli Niinistön reagointia arvosteluun, jota presidenttiä kohtaan esitettiin Helsingin Sanomissa liittyen Nato-jäsenyyttä edeltäneeseen ulkopolitiikkaan. Penttilän mielestä Nato olisi pitänyt nostaa asialistan kärkeen jo Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014.
Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina laajan artikkelin, jossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajat avaavat kulissien takaa Suomen Nato-jäsenyyttä edeltänyttä itä-länsi-tasapainoilua. Erityiseen tikunnokkaan nostetaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön kriittiseksi ja jarruttelevaksi koettu suhtautuminen Yhdysvaltoihin ja Natoon.
HS:n haastattelema Niinistö kiistää olleensa asian suhteen kriittinen vaan pikemminkin perustellusti varovainen.
Lue myös: HS: Niinistö vastaa kritiikkiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – "Ei siinä mitään pahaa tarkoitusta ollut takana"
MTV Uutiset haastatteli Risto E. J. Penttilää, jota siteerattiin laajasti myös HS:n jutussa. Penttilä kiittelee Niinistön avointa vastinetta artikkeliin.
– Oli hienoa, että presidentti avasi ajatteluaan näin avoimesti, Penttilä sanoo.
Penttilä arvioi Niinistön haluavan aidosti näyttää, miltä Nato-prosessi näytti vastuunkantajan silmin.
– Presidentti on valmis käymään avointa keskustelua ja poikkeuksellisen hienosti avasi omaa ajatteluaan Nato-prosessin aikana. Se on kunnioitettavaa ja arvostettavaa ja auttaa meitä ymmärtämään, miten tähän tultiin. Mutta kaikkein tärkeintä, se auttaa meitä ottamaan opiksi niistä ongelmista ja virheistä, joita ehkä matkan varrella tuli, Penttilä sanoo MTV Uutisille.
Lue myös: Tuomioja HS:n Niinistö-jutusta: "Pidän erittäin vaarallisena, miten toiminta presidentin, hallituksen ja eduskunnan ohitse nostetaan jotenkin kiitettäväksi asiaksi"
Virhe: Nato-jäsenyys ei noussut vakavasti asialistalle
Penttilän mielestä Ukrainan sodan aikana tehty ulkopolitiikka ansaitsee kympin, mutta sitä ennen tapahtui virheitä.
Yksi virheistä oli Penttilän mukaan se, että Suomessa uskottiin, ettemme tarvitse Natoa. Jos luontevia hetkiä keskustella Natosta tai mennä Natoon tulikin, niin Penttilän mukaan 1990-luvulta asti "aina oli jotain tärkeämpää".
Lue myös: Risto E. J. Penttilä: Näistä syistä Yhdysvallat käänsi päänsä ja antoi Suomelle turvatakuut
– Nato-jäsenyys ei koskaan noussut ykkös-, kakkos- tai kolmosasiaksi. Ja kun ajatellaan, mikä on kaikkein tärkein tehtävä ulkopoliittiselle johdolle, niin se on tietysti se, että mikäli sota Euroopassa alkaa, niin meillä on riittävät turvatakuut paikallaan. Se jäi koko tämän 30 vuoden aikana miettimättä läpi.
– 1930-luvulla yritimme saada turvatakuita kaikkialta, 2000-luvulla turvatakuut eivät meitä kiinnostaneet, Penttilä kuvailee.
Penttilä viittaa ulkopoliittisella johdolla paitsi tasavallan presidenttiin, pääministeriin ja muihin keskeisiin ministereihin, myös laajemmin ulkopoliittiseen ajattelumalliin, johon lukeutuvat myös puolueet ja asiantuntijat.
– Ei ole kyse siitä, että yksi henkilö olisi tehnyt virheitä, vaan on kysymys siitä, että meidän ulkopoliittinen linjamme ei ehkä vastannut sitä muuttunutta todellisuutta Krimin valtauksen jälkeen ja ehkä jopa aiemmin, Penttilä sanoo.
Presidentit Niinistö ja Biden Valkoisen talon Oval Officessa 4. maaliskuuta 2022.
Lue myös: Valtio-opin professori pöyristyi Niinistön Nato-pyynnöstä ennen eduskuntavaaleja 2015: "Tämähän on vaalivaikuttamista"
"Jäi liian myöhäiseen"
HS:n jutussa Penttilä sanoi, että viimeistään Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014 olisi Suomessa pitänyt aloittaa "vakava keskustelu Nato-jäsenyydestä". Näin ei tehty.
– Mielestäni vuoden 2014 jälkeen Niinistö ryhtyi yrittämään välittelyä Venäjän ja Euroopan välillä, ja tämä oli arvostettava yritys. Mutta aika nopeasti ehkä olisi voinut lähteä siihen suuntaan, että nyt meidän suomalaisten on avattava keskustelu Nato-jäsenyydestä.
Penttilän mukaan keskustelu olisi parantanut päätöksentekovalmiutta.
– Sitä, olisiko se johtanut siihen, että suomalaiset olisivat kääntyneet Naton kannalle, emme koskaan tiedä. Mutta selvästi tämä jäi liian myöhäiseen, Penttilä sanoo.
Lue myös: Niinistö julkaisi ensimmäisen Nato-ajan päiväkäskynsä – lue ylipäällikön viesti sanasta sanaan
Penttilä pitää ulkopoliittisena virheenä myös luottamusta Nato-jäsenyyden nopeaan toteutumiseen tarvittaessa.
– Uskoimme, että Nato-optio on lunastettavissa nopeasti, melkein automaattisesti. Näin ei ollut.
Penttilän mielestä Niinistön HS:n jutussa korostamat läheiset suhteet Yhdysvaltoihin ovat ilman muuta tärkeät, mutta ne yksinään ennen Nato-jäsenyyttä eivät olisi kriisitilanteessa riittäneet.
– Pelkkä tiivis suhde Yhdysvaltoihin ennen Nato-jäsenyyttä olisi jättänyt meidät kokonaan Yhdysvaltain presidentin sen päivän päätöksenteon varaan. Jos Suomelle olisi tullut kriisi, niin riippuen (Yhdysvaltain) presidentistä hän olisi saattanut päättää, että kyllä autetaan taikka ei auteta.
0:54
Historiallinen hetki: Näin Sauli Niinistö allekirjoitti Nato-lait