Valtio-opin professori pöyristyi Niinistön Nato-pyynnöstä ennen eduskuntavaaleja 2015: "Tämähän on vaalivaikuttamista"

Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin, jossa haastatellut ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat kokivat presidentti Sauli Niinistön jarruttaneen Suomen suhteita Yhdysvaltoihin ja Natoon ennen Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.

Niinistö itse kommentoi, että koettu vastaanhankaaminen olisi hänen näkemyksensä mukaan ollut "huolellisuutta ja perusteltua varovaisuutta". 

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund kertoo MTV Uutisille yllättyneensä eniten artikkelin esiin tuomasta kritiikistä liittyen vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. 

Kritiikin mukaan Niinistö olisi vedonnut puolueiden puheenjohtajiin ennen vaaleja ja pyytänyt, että Nato-teema jätettäisiin vaalikeskustelusta pois.

– Tämä oli mielestäni todella yllättävää ja osoittaa sen, ettei Suomi ole vieläkään ihan täydellisesti liberaalidemokraattinen maa, Grönlund kommentoi MTV Uutisille puhelimitse.

– Tämähän on vaalivaikuttamista, kun kielletään puoluejohtajia keskustelemasta näin tärkeästä asiasta vaaleissa. Pidän sitä erittäin valitettavana ja huonona demokratian toteutumisen kannalta.

Presidentin olisi pitänyt ymmärtää Krimin merkitys

Grönlundin mukaan presidentin olisi tullut ymmärtää, että varsinkin Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014, olisi Nato-jäsenyydestä pitänyt käydä avointa keskustelua.

– Nimenomaan eduskuntavaaleissa kansalaisten olisi pitänyt saada tietää puolueiden eroista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, hän toteaa.

– Meillähän oli vasemmistopuolueet ja keskusta Nato-jäsenyyttä vastaan, ja kokoomus ja RKP sen puolesta, mikä näkyi myös puoluejohtajien toiminnassa.

Grönlund toteaa myös ajattelevansa, että viimeistään Krimin valtauksen jälkeen Suomen Nato-jäsenyyttä olisi pitänyt alkaa ajaa.

Lue myös: HS: Niinistö vastaa kritiikkiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – "Ei siinä mitään pahaa tarkoitusta ollut takana"

Nato-Suomen presidentti

Grönlund pitää hyvänä asiana, että Helsingin Sanomien artikkeli, kuten myös Niinistön omat perustelut, tulivat esiin, jotta keskustelua presidentin valtaoikeuksista voitaisiin käydä ennen ensi vuoden tammikuussa pidettäviä presidentinvaaleja.

– Nyt mielestäni näiden eduskuntavaalien alla olisi hyvä käydä keskustelua siitä, millaisen presidentin Nato-Suomi tarvitsee, sekä syytä avata perustuslakia ja pohtia sitä, että saisimme vieläkin edustuksellisemman presidentin, Grönlund sanoo.

Presidentin valtaoikeuksia on kavennettu muun muassa vuosina 2000 ja 2012 perustuslain uudistamisen yhteydessä.

Lue myös: Tuomioja HS:n Niinistö-jutusta: "Pidän erittäin vaarallisena, miten toiminta presidentin, hallituksen ja eduskunnan ohitse nostetaan jotenkin kiitettäväksi asiaksi"

Aktiivinen toimija

Grönlundin mukaan Helsingin Sanomien artikkeleista piirtyvä kuva vahvistaa käsitystä siitä, että Niinistö käyttää toimivaltuuksiaan mahdollisimman laajasti.

– Niinistö on ollut aktiivinen presidentti, ja hän mielellään käyttää ulkopoliittista valtaansa ja pyrkii välillä mielellään ehkä jättämään vähän hallitustakin sivuun. Tokihan se ei perustuslain valossa ole mahdollista, hän toteaa.

– Kun ajattelemme tätä Nato-kysymystä, Niinistö varmasti uskoi pitkään, että hänellä oli jotenkin erityinen suhde Vladimir Putiniin, Grönlund toteaa. 

Grönlund sanoo uskovansa, että tämä näkemys romuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Tässä tilanteessa sitten Suomen ulkopoliittinen johto melko nopeasti onneksi kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle ja siinä mielessä loppu hyvin, kaikki hyvin, Grönlund sanoo.

Lue myös: Risto E. J. Penttilä kiittelee Niinistön vastausta HS-kritiikkiin ja kertoo, mikä Nato-tiellä meni pieleen – "Ei ole kyse siitä, että yksi henkilö olisi tehnyt virheitä"

Niinistö julkaisi ensimmäisen Nato-ajan päiväkäskynsä – lue ylipäällikön viesti sanasta sanaan

Iltalehden tiedot: Presidentin valtaoikeuksien vähentämistä valmistellaan

Niinistöltä siunaus Suomen 16. aseapupaketille Ukrainaan – tämä 109 miljoonan euron arvoisen lähetyksen sisällöstä tiedetään