Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajien Helsingin Sanomissa esittämä arvostelu presidentti Sauli Niinistöä kohtaan on ollut tiedossa eikä sinänsä ole tätä keskustelua seuraaville uusi asia, sanoo kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta.
HS:n haastattelemien vaikuttajien mukaan Niinistön koettiin suhtautuneen kriittisesti Natoon ja Yhdysvaltoihin ja jarruttaneen suhteita ennen Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Nato-jäsenyyden varmistumisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa vaikuttajat kertoivat Niinistön muun muassa suhtautuneen nihkeästi Yhdysvaltojen kanssa käytäviin sotaharjoituksiin.
HS:n haastattelussa Niinistö vastasi toimineensa harjoitusten suhteen mielestään huolellisesti ja perustellulla varovaisuudella, minkä moni on voinut kokea vastaan hankaamiseksi tai kriittisyydeksi.
Professori Forsbergin mukaan turvallisuuspolitiikan vaikuttajien esittämä kritiikki sekä Niinistön kommentit antavat asiasta varsin hyvän kuvan.
Lue myös: Tuomioja HS:n Niinistö-jutusta: "Pidän erittäin vaarallisena, miten toiminta presidentin, hallituksen ja eduskunnan ohitse nostetaan jotenkin kiitettäväksi asiaksi"
– Kyllä se pääkritiikki on ollut tässä Niinistön aika pikkutarkaksi kuvatussa halussa tarkastella näitä harjoituksia ja niihin osallistumista. Siinä selkeästi on ollut jännitteitä "Kaartin korttelin" eli puolustushallinnon ja presidentin välillä, Forsberg sanoo.
HS:n mukaan Niinistö kiistää suhtautuneensa kriittisesti Yhdysvaltoihin. Myös Forsberg sanoo, että suhteet Yhdysvaltoihin ovat olleet koko ajan hyvässä kunnossa sekä entisen presidentin Donald Trumpin että nykyisen presidentin Joe Bidenin aikana.
Forsbergin mukaan on vaikea arvioida, suhtautuiko Niinistö nihkeästi harjoitustoimintaan Yhdysvaltojen kanssa. Jälkiviisauden valossa voidaan Forsbergin mukaan kysyä, oliko niin tarkka syynääminen tarpeen ja oliko liiallista varovaisuutta. Toisaalta on hänen mielestään ymmärrettävää, että Niinistö halusi kontrolloida asiaa, jonka katsoi olevan vastuullaan.
– Siinä oli tällaista sisäpoliittista kädenvääntöä, mutta ei sen kummempaa ongelmaa.
Kansanäänestys olisi ollut iso riski
Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa. HS:n haastatteleman entisen kansanedustajan Risto E.J. Penttilän mukaan vuonna 2014 oli hetki, jolloin Suomen olisi pitänyt aloittaa vakava keskustelu Nato-jäsenyydestä.
Forsbergin mukaan kansanäänestyksen järjestäminen Natosta olisi ollut iso riski. Hänen mukaansa toinen riski vuoden 2016 jälkeen oli Trumpin johtama Yhdysvallat ja sen sitoutuminen Natoon.
– Elettiin sellaisessa epävarmuuden ajassa, Forsberg sanoo.
Hänen mukaansa Suomi oli sikäli onnellisten tähtien alla, että Nato-jäsenyyden hakeminen vuonna 2022 ei tapahtunut liian myöhään.
Lue myös: HS: Niinistö vastaa kritiikkiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – "Ei siinä mitään pahaa tarkoitusta ollut takana"
– Asiat menivät kuitenkin aika nopeasti ja ennen kaikkea sellaisella yhteiskunnan tuella, että siitä ei tule jälkiselvittelyjä.
– Jos olisimme onnistuneet saamaan poliittisen ratkaisun vuoden 2014 jälkeen, se olisi ollut paljon riitaisampi.
Forsbergin mukaan vuonna 2014 monet suomalaiset poliitikot eivät vieläkään halunneet uskoa, että Venäjän politiikan suunta on muuttunut. Tällä hän viittaa siihen, että Venäjä käyttää aggressiivisesti sotilaallista voimaa naapureitaan vastaan, normit eivät pidättele Venäjää ja sen sanaan ei voi luottaa.
Hänen mukaansa tilannekuva laahasi perässä monilla poliitikoilla.
– Tämän tilannekuvan päivityksen puuttuminen vuoden 2014 jälkeen oli suurempi ongelma kuin se, että liityttiinkö Natoon tai olisiko pitänyt yrittää sitä.
Oliko Suomi "jyrkänteen reunalla"?
HS:n artikkelissa kenraaliluutnantti evp. Arto Räty piti niin sanotusta Nato-optiosta Suomessa käytyä keskustelua "perusteettomana suomalaisena jargonina" ja "riskialttiina" ajatteluna siitä, että Suomi voisi liittyä Naton jäseneksi milloin haluaa. Räty sanoi, että "todellisuudessa olemme kävelleet jyrkänteen reunalla koko ajan".
Tuomas Forsbergin mielestä puhuminen jyrkänteestä on ehkä liian voimakas tapa kuvata asiaa. Forsbergin mukaan puhe Nato-option automatiikasta oli tietysti naiivia. Silti hänen mukaansa se puoli Nato-optiosta päti erittäin hyvin, että tekninen puoli oli kunnossa eikä se aiheuttanut mitään esteitä.
– Ja suhteet Yhdysvaltoihin oli hoidettu koko ajan niin, että se oli reaalinen mahdollisuus.
Sen sijaan Nato-optio ei Forsbergin mukaan toiminut siinä mielessä, että se olisi ollut jonkinlainen strateginen pelote Venäjän suuntaan.