Ristomatti Hakola nosti Suomen taistelemaan Salpausselän viestin ankkuriosuudella kirkkaimmista kärkisijoista. Hakolan harmiksi kärjessä kuitenkin nykäistiin venäläisten johdolla aina nopeasti sen jälkeen, kun hän oli saavuttanut joukon. Suomi oli lopulta kuudes.
Suomi hiihti kärkijoukoissa kolmannen osuuden jälkimmäiselle puoliskolle saakka. Perttu Hyvärinen kuitenkin katkesi, ja eroa kärkeen kertyi viimeiseen vaihtoon tultaessa 21,3 sekuntia.
Kärjen passailtua Suomen ankkurille Hakolalle tarjoutui sauma nousta keulaporukkaan mukaan. Hän teki sen kahteen otteeseen, mutta kummallakin kerralla kävi tylysti.
– Näin, kun kärkiryhmä vähän pysähtyi ja tulin perään hiihtämällä koko ajan täysiä. En saanut oikeastaan kymmentä sekuntia pidempään vetää happea, kun venäläiset jo lähtivät. Jos olisin saanut minuutin ottaa happea, olisin pystynyt vastaamaan, mutta nyt he lähtivät niin nopeasti, Hakola kertasi.
– Tällä tasolla on paljon, kun kaverit saavat kaksi minuuttia ottaa helppoa ja minä tulen ihan kieli vyön alla.
Hakola suomi itseäänkin.
– Itse tekee aina sen virheen, että kun näkee heidän pysähtyvän, haluaa heidät mahdollisimman nopeasti kiinni. Siinä ottaa spurtin ja on ihan hapoilla. Sitten toivoo, että kunpa kukaan ei lähtisi.