Ritari Ässä ei ole enää pelkkää kuvitelmaa – tekoälyn ansiosta auton kanssa pystyy pian juttelemaan vaikkapa auton huollosta tai lämpötilasta

Moni muistaa 1980-luvun tv-sarjan Ritari Ässän ja päähenkilö Michael Knightin KITT-auton, joka osasi puhua. Vaikka oikeassa elämässä tuon ajan Pontiac Trans Amit olivatkin huippuvarusteltuja, puhekykyä niillä ei sentään tainnut olla.

Enää puhuva auto ei ole pelkkää scifiä. Osa isoista autovalmistajista on kertonut lisänneensä tai lisäävänsä tekoälyyn perustuvia keskustelubotteja uusiin malleihinsa.

Jos valmistajia on uskominen, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että autojen toimintoja ohjataan jatkossa vähemmän sormilla ja enemmän puhumalla.

Auton toimintojen puheohjattavuudessa ei sinänsä ole mitään uutta. Esimerkiksi teknologiajättien Amazonin ja Applen virtuaaliavustajat ovat olleet uudemmissa autoissa käytössä jo aiemmin.

Ne eivät kuitenkaan perustu generatiiviseen tekoälyyn, jota ollaan nyt tuomassa autoihin. Virtuaaliavustajilla ja generatiivisella tekoälyllä on vissi eronsa.

– Virtuaaliavustajat tunnistavat puhetta. Se on eri asia kuin generatiivinen tekoäly, sanoo tekoäly-yrittäjä ja tietokirjailija Antti Merilehto.

– Esimerkiksi ChatGPT perustuu laajoihin kielimalleihin, joilla on luonnollisen kielen kyky käsitellä tietoa.

Tällainen tekoäly osaa päätellä asioita itse, mikä voi tehdä auton toimintojen puheohjattavuudesta joustavampaa ja vuorovaikutteisempaa.

Esimerkiksi auton lämpötilaa säätäessä tekoälylle ei tarvitse kertoa tarkkaan, mihin asteeseen lämpö pitäisi asettaa. Riittää, kun kertoo, että autossa on vaikkapa kylmä.

– Generatiivisen tekoälyn avulla auto osaa säätää lämpötilaa itse sopivaksi, Merilehto sanoo.

– Jos autossa on matkustaja apukuskin paikalla, tekoäly myös tunnistaa, kummalta puolelta puhe tulee.

Lue myös: "Moottoritienopeudet eivät kuuluu taajamaan" – kaahailu Vauhtitiellä vei kortin hyllylle

Apajilla useampi iso valmistaja

Tekoäly on tulossa autoihin ryminällä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen General Motors kertoi viime vuonna selvittävänsä keskustelubotti ChatGPT:n käyttömahdollisuuksia autoissaan.

ChatGPT on tekstiä generoiva tekoälysovellus, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen OpenAI. Yhtiön suurin omistaja on teknologiayritys Microsoft.

Saksalainen Mercedes-Benz puolestaan kertoi viime vuonna lisänneensä ChatGPT:n osaksi joidenkin automalliensa niin kutsuttua tietoviihde-järjestelmää (englanniksi infotainment system).

Viimeisimpänä Volkswagen kertoi tammikuun alkupuolella Las Vegasissa järjestetyssä CES-teknologiatapahtumassa, että ChatGPT tulee löytymään vakiovarusteena useista saksalaisvalmistajan automalleista jo tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Samassa tapahtumassa myös toinen saksalainen valmistaja BMW kertoi kehittävänsä generatiiviseen tekoälyyn perustuvaa omaa keskustelubottia autoihinsa.

BMW ei ole lähtenyt kehittämään tekoälyä omin nokkinensa vaan yhteistyössä Amazonin kanssa. Keskustelubottia rakennetaan yhtiön Alexa-virtuaaliavustajan pohjalta.

Lue myös: Naistoimittajat valitsivat taas maailman parhaat autot

Käyttöohjekirjan korvaaja

Auton toimintojen säätämisen lisäksi tekoälyn päättelykykyä voisi Merilehdon mukaan käyttää muihinkin asioihin. Jos matkan aikana pitäisi esimerkiksi käydä ostamassa uusi laturi tietokoneeseen, riittäisi, että tekoälylle kertoisi asiasta.

– Tekoäly sitten etsisi kartalta lähimmän elektroniikkaliikkeen ilman, että kuskin tarvitsisi tietää, mikä kauppa myy latureita alueella, Merilehto sanoo.

– Generatiivisen tekoälyn avulla pystyy siis tekemään ikään kuin tarvepohjaisempia pyyntöjä autolle. Ei tarvitse antaa tarkkoja käskyjä.

Ainakin Volkswagen ja BMW ovat lisäksi visioineet, että tekoäly voisi osittain korvata auton käyttöohjekirjan. Autolta itseltään voisi siis kysyä, miten jokin tietty asia tai huoltotoimenpide tehdään. Ohjeet voisivat tulla paitsi puheen myös kuvien ja videoiden välityksellä ohjaamon näyttötauluun.

Merilehto pitää kuitenkin tärkeänä, että jatkossa myös perinteinen käyttöohjekirja kulkisi edelleen mukana hansikaslokerossa.

– Mitä tapahtuisi, jos autoon tulisi vika jossain pohjoisen korvessa, jossa ei ole nettiyhteyttä, eikä fyysistä käyttöohjekirjaa olisi olemassa? hän kysyy.

Esimerkiksi ChatGPT tarvitsee toimiakseen verkkoyhteyden. Tämä koskee myös sovelluksen ilmaista versiota, vaikka se ei haekaan tietoja reaaliaikaisesti internetistä vaan rajatulta ajanjaksolta. ChatGPT:n vastausten prosessointi tapahtuu kuitenkin aina pilvipalvelimilla Yhdysvalloissa.

Mikään pakko tekoälyn kanssa ei olisi rupatella. Esimerkiksi Volkswagenin malleissa, jotka on varustettu ChatGPT:llä, auton toimintoja voi edelleen käyttää myös perinteiseen tapaan käsin. Tekoäly aktivoituu sanomalla sille tietyt "taikasanat".

Voisiko auto tehdä pilkkalaulun pääministeristä?

Merilehto ei näe, että generatiivisella tekoälyllä olisi suoraan auton käyttöön liittyviä riskejä. Sen sijaan hän pohtii, onko vaikkapa Volkswagen täysin sisäistänyt, että ChatGPT voi tuottaa mitä tahansa sisältöä.

– ChatGPT ei ole Google, josta etsimme tietolähteitä ja arvioimme niitä. ChatGPT on kielimalli, joka arpoo sanoja, Merilehto sanoo.

– Se ei ole kiinnostunut todellisuudesta pätkääkään. Jos siltä kysyy, "Kuka on Antti Merilehto", se voi arpoa vastaukseksi, että "rovaniemeläinen mäkihyppääjä". Se on ChatGPT:lle ihan yhtä totta kuin "helsinkiläinen tietokirjailija".

ChatGPT:tä pystyy myös huijaamaan.

Esimerkki automaailmasta kuultiin joulukuussa, kun Autoevolution-lehti kertoi tapauksesta, jossa Chevroletin yhdysvaltalainen jälleenmyyjä oli päättänyt höystää verkkosivujensa asiakaspalvelubottinsa ChatGPT:llä.

Tekoäly suostui pienen jankkaamisen jälkeen myymään eräälle asiakkaalle Chevroletin sijaan Teslaa. Tekoäly ohjasi asiakkaan Teslan sivuille ja tarjoutui jopa välittämään hänen yhteystietonsa eteenpäin tilausta varten.

Merilehto antaa toisenlaisen esimerkin. Hän pyytää haastattelun aikana puhelimensa ChatGPT-sovellusta tekemään Suomen pääministeriä herjaavan ilkeän pilkkalaulun. Tekoäly kieltäytyy tehtävästä kohteliaasti sanomalla, ettei se saa tehdä tällaista sisältöä.

Merilehto ei kuitenkaan luovuta vaan antaa tekoälylle lisää kontekstia. Hän sanoo olevansa näytelmäkirjailija, joka tarvitsee näytelmäänsä varten kuvitteellisen pilkkalaulun. Nyt tekoäly ryhtyy hommiin.

– Kysymykseni siis on, ymmärtääkö Volkswagen, että esimerkiksi minä saan halutessani heidän autonsa tekemään pilkkalauluja Suomen pääministeristä, Merilehto tuumii.

Lue myös: Tällainen on markkinoiden ensimmäinen hybridimoottoripyörä

Kuskien tarkkaamattomuus iso ongelma

Auton toimintojen puheohjattavuuden muuttuminen entistä joustavammaksi voi myös parantaa liikenneturvallisuutta. Johtava asiantuntija Juha Valtonen Liikenneturvasta sanoo, että kuljettajien tarkkaamattomuus on noussut yhdeksi suureksi liikenneturvallisuusongelmaksi viime vuosina.

– Se johtuu älylaitteista ja autojen omista infotainment-näyttötauluista, joiden kautta autojen toimintoja yhä enemmän säädetään, Valtonen kertoo.

– On liikenneturvallisuuden kannalta erittäin hyvä asia, jos näiden toimintojen puheohjattavuutta voidaan parantaa.

Valtonen innostuu visioimaan tekoälyn mahdollisuuksia pidemmälle tulevaisuuteen. Hän pohtii, että jos kuljettajan ja auton vuorovaikutus lisääntyy tekoälyn avulla, auto voisi kenties jatkossa varoittaa puheella kuljettajaa esimerkiksi lähestyvästä jalankulkijasta.

– Ajoneuvot tarkkailevat liikenneympäristöä yhä enemmän. Myös kuljettajan monitorointi tulee lisääntymään, Valtonen sanoo.

Esimerkiksi kaikkiin EU:ssa myytäviin uusin autoihin on tulossa jo heinäkuussa vaatimus, että autojen pitää monitoroida kuljettajan vireystilaa ja tarkkaavaisuutta.

– Tekoäly voisi siis tulevaisuudessa huomauttaa kuljettajaa, jos esimerkiksi hänen katseensa ei pysy tiessä, Valtonen sanoo.

Lue myös: Näillä keinoilla voit estää sähköauton isoimmat jäätymisongelmat

Lue kaikki uusimmat autoiluun liittyvät uutiset!