Ritva ja Kari ostivat uudenkarhean unelmiensa kaksion Oulun Hiirosen kaupunginosaan nousseesta 60 asunnon kerrostalokorttelista. Viime hetkellä talon yhtiöjärjestystä muutettiin ja nyt kolmasosa talon asukkaista on mielenterveyskuntoutujia. Asuminen talossa ei muistuta lainkaan tavallista kerrostaloasumista, pariskunta kertoo.
Kun Ritva ja Kari olivat ostamassa joulukuussa 2017 unelmien kaksiotaan, asunto-osakkeiden myynnistä vastannut rakennuttaja lupasi laadukasta asumista rauhallisessa kerrostaloympäristössä.
– Myyjä kertoi tällöin, että puolet asunnoista menee sijoittajille ja puolet sellaisille, jotka tulee niissä asumaan. Ei maininnut millään tavalla, että tähän tulisi lähitulevaisuudessa esimerkiksi liiketoimintaa, pariskunta kertoo.
Toisin kuitenkin kävi.
Rakennuttaja oli muuttanut kuukausi ennen asuntojen luovutusta yhtiöjärjestystä siten, että yksi asunnoista muutettiin toimistotilaksi. Toimistotilaan asettui vuokralle mielenterveyskuntoutujille palveluja tarjoava Provesta.
Muutettuaan kerrostaloon Ritva ja Kari huomasivat hyvin pian, että sijoittajat olivat vuokranneet talon asuntoja Provestan käyttöön. Tällä hetkellä kolmasosa talon asunnoista on Provestan mielenterveyskuntoutujien käytössä.
Ritva ja Kari kertovat, että kerrostalon käytävät ovat tällä hetkellä epäsiistejä, tupakka haisee, hissi on jatkuvasti varattu, hoitajat ravaavat kerroksissa ja tiloissa tuoksuu ruoan käry.
– Talon kuormittavuus on kaikilla aisteilla näkyvää. Ilmanvaihtojärjestelmä ei kestä sitä monta kertaa päivässä tapahtuvaa, porrastettua ruokalatoimintaa. Talo ei muistuta lainkaan tavallista kerrostaloa, vaan tämä on enemmänkin habitukseltaan palvelutalo. Koemme, että meitä on petetty tässä asiassa, pariskunta kertoo.
"Pitäisi lähteä siitä, että toiminta rajoittuu ensimmäiseen kerrokseen"
Ritva ja Kari kertovat, että Provestan toiminta ulottuu talon jokaiseen kerrokseen, vaikka yritys kertoo nettisivullaan toiminnan tapahtuvan vain ensimmäisessä kerroksessa.
– Pitäisi lähteä siitä, että tämä toiminta rajoittuisi tuohon ensimmäiseen kerrokseen. Nykyinen trafiikki kuluttaa taloa aikalailla.
Pariskunta kertoo, että moni naapuri on muuttanut viimeisten kahden vuoden aikana pois kerrostalosta ja myynyt asuntonsa tappiolla. Pariskunta taas kertoo lähettäneensä rakennuttajalle kirjatun reklamaatiokirjeen, jota ei koskaan noudettu.
– Olemme naapureiden kanssa miettineet, että heillä on täytynyt olla tiedossa tämä yksikkö. Me ei oltaisi ikinä ostettua asuntoa tästä, jos tämä olisi ollut tiedossa. Tämä on iso joukkopetos, he kertovat.
Rakennuttaja: "Täytyy ymmärtää myös meidän asemamme"
MTV Uutiset tavoitti kerrostalokorttelin rakennuttajan Rakennustehon.
Markkinointijohtaja Jussi Raappana tuntee tapauksen ja kertoo, että talon asunnoista arviolta vajaa kolmannes on myyty sijoittajille ja sijoittajat ovat vuokranneet asunnot hoivapalveluyritykselle.
– Mehän emme voi päättää kenelle kukin sijoittaja vuokraa asunnon. Se on yksinkertaisesti vain niin, että me ei voida asiaan vaikuttaa, Raappana kertoo.
Raappanan mukaan yhtiöjärjestyksen muuttaminen ei myöskään ole tavatonta. Talon mahdollisiin järjestyshäiriöihin puuttuu taas taloyhtiön sisäinen hallinto, ei rakennuttaja.
– Ymmärrän tilanteessa asiakkaan puolen, mutta täytyy ymmärtää myös meidän asemamme. Emme voi sille mitään, että yksityinen henkilö vuokraa huoneistonsa esimerkiksi Provestan käyttöön, Raappana kertoo.
Jos ostajalle jätetään kertomatta olennaista tietoa, voi kyseessä olla virhe
Kiinteistöliiton apulaislakimies Kristel Pynnönen kertoo, että jos ostajalle jätetään kertomatta olennaista tietoa, voi kyseessä olla virhe asuntokaupassa.
– Kun miettii niitä ostajia, jotka ovat katsoneet yhtiöjärjestyksen, niin siellä on kerrottu ettei tule liiketilaa. Ostajat ovat sitten ostaneet asunnon näillä tiedoilla. Jos rakennuttaja on sen jälkeen muuttanut yhtiöjärjestystä kertomatta siitä, niin silloinhan siinä asuntokaupassa on virhe, Pynnönen kertoo.
– Jokaisen ostajan pitää reklamoida tällaisista tapauksista tapauksen myyjälle, eli tässä tapauksessa rakennuttajalle.
Pynnönen kertoo, että kerrostalokorttelien huoneistojen käyttötarkoitukset voivat toki muuttua vuosien saatossa. Naapureita ei asunnon ostaja voi myöskään itse valita.
Päivitys 7.9. klo 10.09: Raappanan arviota sijoitusasunnon määristä korjattu.