Tavoitteena on nopeuttaa kausirokotuksia ja helpottaa terveydenhuollon työvoimapulaa.
Lausunnolla olevien asetusmuutosten myötä rokotuksia saisivat jatkossa antaa nykyistä useammat terveydenhuollon ammattilaiset, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö tiedotteessaan. Rokotuksia saisivat antaa esimerkiksi hammaslääkärit, proviisorit, farmaseutit, lähihoitajat, laboratoriohoitajat sekä perushoitajat.
Farmaseuteilta, proviisoreilta, lähihoitajilta, perushoitajilta ja laboratoriohoitajilta edellytettäisiin lisäkoulutusta rokottamiseen.
Tällä hetkellä rokotuksen saa antaa pistoksena lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö tai näihin ammatteihin opiskeleva valvonnan alaisena, todetaan asiaa koskevassa muistioluonnoksessa.
Lakiin ehdotetut uudet ammattiryhmät eivät saisi rokottaa alle 18-vuotiaita, koska alaikäisen rokottaminen voi vaatia erityisosaamista.
Kaikella rokotustoiminnalla tulisi myös jatkossa olla nimetty vastuulääkäri.
Taustalla resurssipula
Tavoitteena on nopeuttaa syksyisiä korona- ja influenssarokotuksia ja helpottaa terveydenhuollon työvoimapulaa.
Resurssipula näkyi kuluneena syksynä, kun influenssa- ja koronarokotukset ruuhkautuivat. Joissain tapauksissa iäkkäät ihmiset ja riskiryhmäläiset joutuivat jonottamaan tuntikausia saadakseen rokotuksen.
Sairaanhoitajien siirtäminen massarokotuksiin taas heikentää henkilöstötilannetta muualla terveydenhuollossa.
– Pyrimme asetusmuutoksella nopeuttamaan ja sujuvoittamaan rokotteiden antamista sekä helpottamaan terveydenhuollon henkilöstöpulaa. Muutos on myös varautumista tuleviin epidemioihin, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotteessa.
1:02
Katso myös: Liittyvätkö mahdolliset rokotehaitat päätökseen, että osa jätetään rokottamatta?
9:36
Katso myös: Toiseksi yleisin seksitauti kondylooma voitaisiin ehkäistä rokotteella, Suomessa käytössä silti vain syöpää ehkäisevä rokotetyyppi