Suomessa jyllää parhaillaan lukuisia eri tauteja syksyiseen tapaan, mutta tässä kaudessa on myös kaksi poikkeuksellista piirrettä.
Illan pimenevät, ilmat viilenevät ja kouluissa ja työpaikoilla rivit harvenevat, kun flunssapöpöt liikkuvat ja tarttuvat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma kertoo, että tässä vuodessa ja syksyssä on ollut epätavallista se, että hinkuyskä- ja mykoplasmatartuntoja on ollut poikkeuksellisen paljon.
– Hinkuyskää oli paljon muualla Euroopassa jo viime vuonna ja keväällä. Meille se rantautui kesän aikana, Lakoma kertoo MTV Uutisille.
– Jostain syystä myös mykoplasmaa on nähty poikkeuksellisen paljon. Molemmat ovat bakteereja muista hengitystieinfektioista poiketen. Ylensä niitä aiheuttavat enemmän virukset.
Mykoplasma on Lakoman mukaan tavallisesti lievä tauti.
– Joskus se voi aiheuttaa keuhkokuumeen, mutta sekin on yleensä lievä. Hinkuyskä taas voi olla alle yksivuotiaille lapsille hyvinkin vaarallinen. Siksi nyt aloitettiin rokotussuositus raskaana oleville. Se on voimassa tammikuun loppuun saakka.
Lue myös juttu syyskuulta: HUS-alueella poikkeuksellinen keuhkokuumekesä – mykoplasma vienyt sairaalahoitoon nuoria aikuisia
Influenssakausi odotuttaa itseään
Influenssakausi ei ole Lakoman mukaan vielä alkanut täydellä teholla. Aiemmin esimerkiksi HUSin apulaisylilääkäri ja infektiosairauksien dosentti Eeva Ruotsalainen arvioi kahden edellisen vuoden perusteella, että epidemia voisi käynnistyä jo marraskuussa.
– Yksittäisiä laboratoriovarmennettuja tapauksia havaitaan viikoittain käytännössä läpi vuoden, mutta suuremman aallon alkua ei näy nyt vielä laboratoriovarmennetuissa tapauksissa, tartuntatautirekisterissä eikä jätevesiseurannassa, Lakoma selvittää.
Lakoman mukaan influenssaepidemian alkuaikaa on ylipäätään vaikea ennustaa.
– Viime vuonna se alkoi suunnilleen juuri nyt, mutta voi olla, että se alkaakin vasta tammikuussa.
Korona voi tulla rajuna
Koronan kulkua on Lakoman mukaan vielä influenssaakin vaikeampi ennakoida.
– Viime vuonna meillä oli aika iso aalto juuri näihin aikoihin. Nyt meillä tuli syyskuussa aalto, mutta se jäi paljon pienemmäksi ja meni ohi. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa aika vakaalta sekä laboratoriovarmennettujen tapausten osalta, tartuntatautirekisterissä että jätevesiseurannassa. Mutta on vaikea ennustaa, tuleeko yhtään mitään tai tuleeko vielä toinen aalto.
Koronavirus voi aiheuttaa edelleen niin lieviä oireita kuin kovan, sairaalahoitoa vaativan taudin. Lakoma kuvaa infektiota "epäsymmetriseksi".
– Influenssasta poiketen on paljon lieviä ja jopa oireettomia infektioita, mutta influenssan tapaan ja tavallisista flunssista poiketen, korona voi aiheuttaa tosi kovan ja kuumeisen infektion ihan perusterveellekin.
Lue myös: Korona-ajan velka näkyy nyt tartuntatautien hengitystiesairasteluna
MTV:n Huomenta Suomessa keskusteltiin lokakuun alussa koronan "uudesta tulemisesta". Juttu jatkuu videon alla.
9:55
Haastattelussa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksanen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
Onko tärkeää tietää, mitä sairastaa?
Voiko sairastunut sitten itse tietää, mikä tauti suonissa jyllää – ja onko sillä merkitystä? Lakoman mukaan ei.
– Jos yleisvointi laskee, sitten hakeudutaan hoitoon ja tarvittaessa testataan. Ja oli mikä tauti tahansa, pitää pyrkiä olla levittämättä sitä. Jos on kovin oireinen erityisesti taudin alkuvaiheessa tai on kuumetta, ei pitäisi olla muiden kanssa niin paljon tekemisissä.
Tartunnalta suojautumisen ja tartunnan levittämisen kannalta pätevät muuten samat ohjeet kuin ennenkin, eli käsiä kannattaa pestä tiuhaan ja yskimiset ja aivastelut kannattaa suorittaa nenäliinaan tai hihaan. Myös korona-ajalta tutun kasvomaskin voi kaivella tarpeen vaatiessa käyttöön.
– Jos pitää vaikka mennä terveydenhuoltoon, julkisiin kulkuvälineisiin tai kauppaan oireisena, maskia voi olla hyvä käyttää.
Ja rokottautuminen kannattaa, tähdentää Lakoma. Hän suosittelee etenkin kaikkia riskiryhmäläisiä, joille THL rokotusta suosittelee, ottamaan sellaisen.
– Sitä ei voi koskaan liikaa mainostaa.