Romaniväestö kohtaa syrjimistä arjessa päivittäin, toteaa Tiina Pirttilahti Suomen romaniyhdistyksestä.
Pirttilahden mukaan ennakkoluulot näkyvät ”ihan hirveästi” ja ”joka paikassa”.
– Työllistämisessä, kaupassa. Sen sijaan että saisin asiakaspalvelua, minulla on enemmän vartijoita seuranani kuin muilla. Joka arkipäivä jokaisessa asiassa, hän toteaa.
Myös THL:n erikoissuunnittelija Anneli Weiste-Paakkanen tunnistaa Pirttilahden kokemukset. THL tekee tällä hetkellä tutkimusta romanien hyvinvoinnista. Tässä vaiheessa tutkimusta Weiste-Paakkanen voi sanoa, että romanit ovat olleet hyvin myötämielisiä hyvinvoinnin kartoittamiseksi. Aiemmin tilanne on ollut toisenlainen.
– Romaniväestön asema Suomessa on ollut sellainen, että tutkimuksia on voitu myös väärinkäyttää. Ei ole ollut sellaista molemminpuolista luottamusta niin paljoa, Weiste-Paakkanen toteaa.
Hänen mukaansa suomalaisten suhtautumista romaniväestöön painaa historian taakka. Suomessa on vasta 1970-luvulta alkaen harjoitettu sellaista hyvinvointivaltiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on myös vähemmistöjen aseman parantaminen.
– Aiemmin kanssakäyminen on ollut jo valtiovallan taholtakin hyvin negatiivista. On pyritty enemmänkin rajoittamaan.
– Tietoa ei ole, mutta vielä enemmän puutetta on sellaisesta arkisesta normaalitilanteissa tapahtuvasta kanssakäymisestä, Weiste-Paakkanen sanoo.
Suomessa on arvioitu olevan 10000–12000 romania.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.