Tasa-arvoministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo hallituksen tunnistavan romanien rasismikokemukset työelämässä. 29-vuotias Jasmin kertoi MTV:n haastattelussa päässeensä elämässään vain kerran työhaastatteluun.
Romanit kohtaavat työnhaussa yhä jatkuvaa syrjintää Suomessa. Harvalla hakemus johtaa edes haastattelukutsuun.
Tuoreen selvityksen mukaan työnantajista alle puolet näkee romaneilla yhtä hyvät työllistymismahdollisuudet kuin muilla suomalaisilla.
Leipuriksi opiskellut ja lähihoitajan tutkintoa suorittanut 29-vuotias Jasmin Bollström kertoi MTV:n Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa päässeensä elämänsä aikana vain kerran työhaastatteluun asti.
– Kun menin työhaastatteluun, työnantaja tuli luokseni eikä sen tarkemmin silmäillyt eikä jäänyt juttelemaan. Hän vetosi minun romanisuuteeni rehellisesti, nousi ylös ja sanoi, kiitos hei, Bollström kertoi.
Leipuriksi opiskellut ja lähihoitajan tutkintoa suorittanut 29-vuotias Jasmin Bollström kertoi MTV:n Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa päässeensä elämänsä aikana vain kerran työhaastatteluun asti.
Lue myös: Jasmin on ei-toivottu työnhakija, koska hän on romani – kaikki muuttui 17-vuotiaana
Työnantaja vetosi haastattelussa Jasminin romanitaustaisuuteen – asiantuntija: ”Yksiselitteisesti laitonta”
Surullista ja selkeästi syrjivää
Sosiaaliturva- ja tasa-arvoministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmaisee olevansa pahoillaan tilanteesta.
– Tämä oli surullista, selkeästi syrjivää eikä kukaan ansaitse tulla kohdelluksi näin, Grahn-Laasonen kommentoi Jaakko Loikkasen haastattelussa.
Hän toteaa lain kieltävän syrjimisen mutta asenteiden olevan tiukassa.
– Lainsäädännön perustaa käytiin kesällä aika perusteellisesti läpi, kun rasismista tehtiin tiedonanto. Syrjintä työelämässä on kielletty ainakin neljässä eri laissa. Mutta todella vaikea on puutua asenteisiin ja piilosyrjintään.
– Valvontaa pitäisi lisätä, mutta ennen kaikkea pitäisi pystyä vaikuttamaan rekrytointitilanteisiin ja koko yhteiskunnan asenteisiin romaniväestöä kohtaan. Työelämässä on myös paljon ikäsyrjintää. Myös naisten ja miesten välillä on edelleen tasa-arvoepäkohtia, joita täytyy ratkoa. Pitää pystyä tekemään enemmän, ja se on kaikkien vastuulla.
"Tämä oli surullista, selkeästi syrjivää eikä kukaan ansaitse tulla kohdelluksi näin", ministeri Sanni Grahn-Laasonen kommentoi Jasmin Bollströmin tapausta.
Lue myös: Tiedonanto rasismista sanasta sanaan
Asenteiden muututtava
Grahn-Laasosen mukaan hallitus on käynnistämässä ohjelmaa, joka keskittyy työelämässä aliedustettuihin ryhmiin.
– Tärkeimpiä jo hallitusohjelmassa olevia konkreettisia työelämään liittyviä toimia on työelämäpalveluiden kehittäminen. Olisi saatava yksilöllisemmät te-palvelut palvelemaan myös vähemmistöryhmiä paremmin, että heitä voitaisiin ihan täsmätyöllistää ja vaikuttaa myös työnantajiin, että saadaan asenteita muutettua työpaikoilla.
Grahn-Laasonen muistuttaa myös piiloasenteista, jotka ohjaavat toimintaa tiedostamattomalla tasolla.
– Hallitusohjelmassa mainitaan anonyymirekrytoinnin kokeilun hyödyntäminen. Yksi keino edistää sitä olisi, että julkinen sektori näyttäisi mallia. Helsingin kaupunki on tehnyt tästä ihan laadukkaan kokeilun, ja muitakin kuntia ja yksityisiä työnantajia on lähtenyt mukaan. Helsingin kokeilussa havaittiin esimerkiksi se, että henkilöt, joilla on vieraskielinen sukunimi, tulivat enemmän rekrytoiduiksi.
Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntija Mertsi Ärling muistuttaa anonyymin rekrytoinnin taustalla olevasta laajemmasta pulmasta.
– Jos meidän täytyy piilottaa ihmisen nimi, ikä ja sukupuoli, se kertoo, että meillä on ongelmia näiden asioiden kanssa. Jos minä olisin työnantaja, minulle tärkeintä olisi, että ihminen on koulutettu ja osaaja.
Lue myös: Rasisminvastainen tiedonanto julki, Purra: "Tämä ei ole perussuomalaisten syrjintäohjelma" – katso poiminnat
Myös Grahn-Laasosen mukaan työnantajat hukkaavat syrjiessään ”valtavasti potentiaalia”.
– Meillä on ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, joilla on koulutusta ja osaamista, niin kuin tässä (Jasminin) esimerkissä, mutta se kaatuu rasistisiin syihin tai ennakkoluuloihin. Siitä on jopa tutkimustietoa, että ne työpaikat, joissa on monimuotoisia rekrytointeja, menestyvät paremmin. Niissä tulee parempia ideoita ja tuloksia. Tämä on kansainvälisestikin iso puheenaihe.
Ärling uskoo, että romanit olisivat esimerkiksi huippuhyviä myyjiä.
– Jos ajatellaan kaupan alaa, uskallan väittää, että romaneista kolme viidestä on ihan valtavia myyjiä ja markkinoijia. Mutta se taito on kokonaan jätetty huomiotta. Siihen koulutus päälle, niin ihan huipputykkejä olisi.