Huutelua, vartijoiden ja poliisien pysäyttelyä, syrjintää kaupassa, koulussa ja työnhaussa – tätä on monen romanin arki

Somessa leviävällä videolla näkyy, kuinka vartija pitää romaninaista kovakouraisesti espoolaisen K-marketin lattialla. Romanien arjessa vastaavat tilanteet ovat yleisiä. 

Kuvittele tilanne, että menet kauppaan ja huomaat vartijan seuraavan sinua. Hän jatkaa tarkkailua, vaikka et tee mitään epäilyttävää, keräilet vain ostoksia kärryysi. Lopulta vartija pysäyttää sinut ja tarkistaa, oletko varastanut jotain.

Tai kun pysähdyt huoltoasemalle, poliisi tulee tarkistamaan henkilöllisyyspaperisi ja autosi, vaikka et ole rikkonut lakia etkä käyttäytynyt mitenkään poikkeavasti.

Romanien kerrotaan kohtaavan vastaavia tilanteita usein, vaikka laki kieltää syrjivän kohtelun.

– Romanien syrjimiselle on Suomessa pitkät perinteet, yhdenvertaisvaltuutettu Kristina Stenman kertoo.

– Vartiointiliikkeet ovat vuodesta toiseen esillä. Meillä on kaksi tapausta vartijoista lausuttavana syyttäjän pyynnöstä. Ne ovat edenneet rikosasiaksi. Osa tapauksista tulee suoraan asiakkailta meille ja olemme joko yrittäneet selvittää niitä tai ohjanneet rikosprosessiin.  

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tuli viime vuoden aikana noin 60 yhteydenottoa romaneihin liittyen. Romaneja on asunut Suomessa satoja vuosia.

– Puhutaan erittäin laajasta ilmiöstä, jolla on pitkä historia. He ovat ryhmä, jolla on suurin riski tulla syrjityksi. On yhä erittäin laajasti hyväksyttyä, että heistä puhutaan halveksuvasti ja se on jatkunut sukupolvesta toiseen. Jo pienet lapset joutuvat kuuntelemaan huutelua, Stenman kertoo.

Vartijoiden ja poliisien asenteissa korjaamisen varaa

Suomen laki kieltää syrjinnän ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto työskentelee vähentääkseen etniseen profilointiin ja etniseen taustaan pohjautuvaa syrjintää. Etninen profilointi tarkoittaa sitä, että henkilöön suhtaudutaan syrjivästi perustuen hänen etniseen taustaansa.

– Se on kiellettyä, että teet oletuksen henkilön rikostaustasta sen perusteella, että hän on tietyn värinen tai tiettyä etnistä alkuperää. Se on syrjintää. Poliisien ja vartijoiden osalta etninen profilointi on nyt selvityksessä, Stenman painottaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto keskustelee vartiointiliikkeiden, poliisihallituksen ja sisäministeriön kanssa edistääkseen vähemmän syrjiviä käytäntöjä. Poliisihallitus ja poliisilaitokset valvovat vartiointiliikkeiden toimintaa.

– Meillä on ollut vuoropuhelua ja erilaista sparraamista vartiointiliikkeiden kanssa muun muassa siitä, että he eivät toimisi syrjivästi. Siitä huolimatta meille tulee jatkuvasti yhteydenottoja heidän toiminnastaan, Stenman kertoo.

Hän arvelee sen johtuvan asenneilmapiiristä, työnantajan sisäisestä ohjeistuksesta ja toimintatavoista sekä siitä, miten koulutuksessa varmistetaan, että toimintatavat eivät ole syrjiviä.

– Vartijoiden koulutuksessa olisi kehittämisen varaa syrjimättömien toimintatapojen osalta. Lisäksi vartiointipalveluiden tilaajan tulisi painottaa niitä ja tehdä selväksi, minkälainen käytös ei ole hyväksyttävää, Stenman painottaa.

Poliisille moitteet etnisestä profiloinnista

Suomessa todettiin poliisin syyllistyneen ensimmäisen kerran etniseen profilointiin joulukuussa 2018 annetussa tuomiossa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnanpäätös käsitteli silloin muusikko James Nikanderin (taiteilijanimeltään Musta Barbaari) perheen pysäytystä ja tarkastusta.

– Kaksi Helsingin poliisilaitoksen ulkomaalaisyksikön poliisia oli halunnut tarkastaa Nikanderin äidin ja siskon henkilöllisyyden. Poliisit olivat suorittamassa ulkomaalaisvalvontaa ja katuprostituution valvontaa, Helsingin yliopiston tutkija Markus Himanen kertoo.

Päätöksen mukaan Helsingin poliisilaitos myönsi, että poliisimiesten menettelyn perusteena oli osin se, että naiset olivat tummaihoisia. Siinä todetaan, että poliisien kokemuksen mukaan prostituoidut ovat usein ulkomaalaistaustaisia. Lautakunta katsoi, että etninen profilointi ihmisten ihonvärin ja stereotyyppisten käsitysten perusteella lainvalvonnassa ei ole hyväksyttävää.

– Kyseinen tapaus kertoo, kuinka vaikeaa syrjivän poliisitoiminnan oikeudellinen valvonta on jälkikäteen. Syyttäjä oli aiemmin hylännyt naisten poliiseista tekemän rikosilmoituksen ja 12. huhtikuussa annetussa tuomiossa hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen, Himanen pohtii.

Helsingin hallinto-oikeus on ratkaissut poliisin tekemän valituksen ja kumonnut lautakunnan ratkaisun. Päätös ei ole vielä saanut lainvoimaa. Asianomistajat ovat hakeneet valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Asia on tullut vireille korkeimmassa hallinto-oikeudessa 17.5.2021.

Suuri osa syrjinnästä jää piiloon

Suomessa toteutettiin kolmivuotinen Pysäytetyt-hanke, jossa selvitettiin etnisen profiloinnin kokemuksia. Vastauksissa tuli ilmi, että vaikka poliisissa on pyritty tekemään yhteistyötä romanijärjestöjen kanssa muun muassa osana poliisien koulutusta, ei sillä ole ollut vaikutuksia käytännössä.

– Romanitoimijoiden kokemus oli, että ongelmia ei ole otettu poliisiorganisaatiossa tosissaan. Romanit kertoivat poliisin pysäytyksistä ja tarkastuksista, joissa heitä oli kohdeltu töykeästi eikä pysäytyksen perustetta kerrottu, Himanen kertoo.

Hän toteaa vielä, että monet epäilivät pysäytyksien liittyvän etniseen syrjintään. Romanien kielteisiä kokemuksia poliisista on tullut esille useammassa tutkimuksessa pitkän ajan kuluessa.

– Poliisin pitää viranomaisena kohdella kaikkia yhdenvertaisesti ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Vastuu on poliisijohdolla. Heidän pitää tehdä selväksi, mikä on sallittua ja mikä ei poliisin työssä. Sen pitäisi näkyä jo koulutuksessa, Stenman vaatii.  

Poliisi keräsi tietoja romaneista

Poliisin harjoittamasta syrjinnästä alettiin puhua Suomessa etnisenä profilointina 2000-luvulla sen jälkeen, kun poliisin ulkomaalaisratsiat nousivat julkisuuteen. Todellisuudessa poliisit ovat syrjineet romaneita paljon pidempään.  

– Tutkimuksemme perusteella nykyiset laillisuusvalvonnan mekanismit jättävät paljon asioita piiloon. Helsingin poliisilaitoksen KURI 1 operaatiosta noussut keskustelu viittaisi samaan. Se alkoi vuonna 2013 ja päättyi 2017. Sen laillisuutta tarkastellaan nyt vuonna 2021, Himanen toteaa.

KURI 1 on Helsingin poliisilaitoksen johdon määräämä romaneihin kohdistunut tiedonkeruuoperaatio. Sen varjolla romaneita pysäyteltiin ja heistä kirjattiin tietoja kaikkien poliisien päivittäin käyttämään kenttäjohtojärjestelmään.

– KURI 1 operaatiota ei ole kukaan ulkopuolinen vielä tutkinut. Toivon tutkijana, että se selvitetään perinpohjaisesti. Odotan, millainen poliisihallituksen selvitys tulee olemaan. On kyse isosta asiasta, Himanen pohtii.

Himasen haastattelun jälkeen poliisihallitus julkisti perjantaina oman kantansa ja antoi moitteet Helsingin poliisilaitokselle. Heidän selvityksensä perusteella ei  ole syytä epäillä menettelyssä olleen kyse syrjinnästä etnisen taustan perusteella. Poliisihallitus on ratkaisussaan kiinnittänyt Helsingin poliisilaitoksen huomiota syrjintää koskevien näkökohtien ja etnisen profiloinnin kiellon huomioimiseen kaikessa poliisitoiminnassa. 

LUE MYÖS: Poliisihallitukselta moitteet romanien valvonnasta Helsingin poliisilaitokselle – ei kuitenkaan epäilyä syrjinnästä

Julkisuudessa on keskusteltu myös poliisien epävirallisesta Facebook-ryhmästä, jossa käytettiin rasistisia kommentteja muun muassa turvapaikanhakijoista.

– Monet Pysäytetyt-hankkeeseen vastanneista poliiseista tunnistivat rasistisen puhetavan olevan osa työympäristöä. Jotkut heistä miettivät, minkälainen vaikutus yhteisön paineella on pitää yllä näitä puhetapoja, Himanen kertoo.

Pysäytetyt-hankkeeseen vastanneet eri vähemmistöjä edustavat osallistujat kertoivat syrjivistä kokemuksista, jotka olivat epämiellyttäviä, loukkaavia ja nöyryyttäviä. Pysäytyskokemukset voivat olla myös traumaattisia

– Poliisin epäasiallisen tai rikollisen toiminnan kohteena olevan henkilön asema on erityisen vaikea, koska juuri se taho, jonka pitäisi viime kädessä taata yksilön turvallisuus, kyseenalaistaa sen, Himanen painottaa.

Hän toteaa, että olisi tärkeä tutkia tarkemmin, miten romaneihin kohdistetaan syrjintää.

– Viranomaisten pitäisi puuttua siihen jo nyt tiedossa olevan tiedon pohjalta ja varmistaa, että myös viranomaisten syrjimiksi joutuneet kokisivat, että he voivat saada oikeutta esimerkiksi kanteluiden kautta, Himanen esittää.

Syrjintää muillakin elämänalueilla

Romaneita on asunut Suomessa satoja vuosia, samoin Pohjoismaissa, silti heidän asemansa ei ole kohentunut. Romaneihin kohdistuvilla epäluuloilla ja syrjinnällä on monen sadan vuoden perinteet.

– Romanien lapset joutuvat kuuntelemaan huutelua, eikä heitä kohdella kouluissa yhdenvertaisesti. Heidän mahdollisuuksiaan kouluttautua ja päästä elämässä eteenpäin rajoitetaan monin tavoin ja se on useille heistä todella totaalinen kokemus, yhdenvertaisvaltuutettu Kristina Stenman kertoo.   

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on se käsitys, että romanien osalta ei oteta heihin eikä muihin viranomaisiin yhteyttä esimerkiksi työhön liittyvissä syrjintäasioissa niin että haluttaisiin virallisesti viedä asiaa eteenpäin.

– Sen sijaan yksityisesti tai nimettömästi moni romani kertoo omista ja muiden syrjintäkokemuksista työpaikan, harjoittelu- tai koulutuspaikan saamiseksi. Syrjintä näkyy myös asunnon hakemisessa, Stenman kertoo.