Pieni, valkoinen, itsestään liikkuva vaunu, jonka päällä lepattaa oranssi varoituslippu. Espoon katukuvaan ilmestyi huhtikuussa uudenlainen tienkäyttäjä, kun HOK-Elanto aloitti ruuan robottikuljetukset asiakkaille ensimmäisenä Suomessa.
Tällä hetkellä käytössä on 60 robottivalmistaja Starship Technologiesin omistamaa kuljetusrobottia, jotka kuljettavat ruokatarvikkeita asiakkaille Alepasta. Robottien toiminta on rajattu Espoon alueelle.
Pienet kuljetusrobotit voivat Aalto-yliopiston robotiikan professori Ville Kyrkin mukaan yleistyä kohtuullisen tiheissä lähiöissä, mutta eivät aivan kaupunkien keskustoissa.
– Espoossa käytössä olevat robotit ovat niin sanottuja last mile -robotteja, jotka toimittavat tavaran perille viimeiset 0,5–2 kilometriä. Se, kuinka ripeästi kuljetusrobotit leviävät muualle Suomeen, riippuu kuluttajatottumuksesta, Kyrki sanoo.
Robotit kuljettavat halvalla
Pienten kuljetusrobottien yleistymiseen vaikuttaa myös asiakkaiden valmius maksaa palvelusta. Robottien toimintasädettä voi kasvattaa, mutta se nostaa myös kustannuksia.
– Silloin kustannusten osuus kokonaishinnasta on jo melko suuri, joten en näe toimintasäteen laajentamista kovin todennäköisenä.
Kustannukset ovat robottien kilpailuetu, kun niitä verrataan pyörälähetteihin ja muihin ihmistyötä vaativiin kuljetuspalveluihin.
– Robotilla kuljetuskustannukset ovat aika matalat. Vaikea kuvitella, että samoihin lukuihin päästäisiin, jos ihminen olisi kuljettamassa, Kyrki sanoo.
Kauppaostosten lisäksi kuljetusrobotit voisivat kuljettaa kotiin Kyrkin mukaan esimerkiksi postipaketteja tai lääkeostoksia.
– Jonkin verran on puhuttu siitä, voisiko niillä myös lähettää paketteja tai vaikka palauttaa pulloja. Tällä hetkellä robotit kulkevat tyhjänä takaisin ruokaostokset toimitettuaan.
Lue lisää: Alepan ruokarobotit olivat työmatkalla Espoossa, kun liikennevaloissa iski tenkkapoo – Herkko kuvasi surkuhupaisan tilanteen: "Se pyysi englannin kielellä apua"
Robottien ja ihmisten yhteiselo sujunut
Etenkin alussa ruokapalvelurobotit aiheuttivat poliisin mukaan ihmetystä, mutta sittemmin robotit ovat solahtaneet pääosin sujuvasti osaksi päivittäistä liikennettä.
– Ei ensimmäistäkään onnettomuutta ole tullut minun tietooni, eikä oikeastaan mitään muutakaan (ongelmaa), kertoo komisario Hannu Kontola Länsi-Uudenmaan poliisista.
Hän kertoo itse hieman jopa yllättyneensä asiasta.
– Mutta kun robottien menoa on seurannut, niin ne odottavat aina pitkään esimerkiksi suojatien edessä, vaikka autoa ei tulisikaan. Ne on ohjelmoitu siten, että turvamarginaalit ovat hyvät ja kulkunopeus on hidas. Nämä tekijät edesauttavat sitä, että onnettomuuksia ei satukaan, Kontola arvioi.
Myöskään robotteihin liittyviä rikosilmoituksia ei Kontolan tietojen mukaan ole tehty.
Lue lisää: Pitääkö suojatielle pyrkivälle robotille antaa tietä? Poliisi ottaa kantaa uuteen ilmiöön: "Näinkin olen jo kuullut tapahtuneen"
Jos jotain tapahtuu, kuka on vastuussa?
Robotit ovat lainsäädännöllisesti rinnastettavissa jalankulkua avustaviin laitteisiin. Niihin sovelletaan jalankulkijan liikennesääntöjä, vaikka ne eivät ole jalankulkijoita, poliisin toukokuisessa tiedotteessa ohjeistettiin.
– Linjanvetoja esimerkiksi vastuukysymysten tiimoilta haetaan vielä, komisario Kontola sanoi tiedotteessa.
Linjanvetoja ei ole edelleenkään tehty, koska siihen ei ole tullut tarvetta. Poliisissa on kuitenkin pohdittu sitä, kuka onnettomuustilanteessa katsottaisiin tienkäyttäjäksi.
– Käsittääkseni näissä roboteissa on etäohjausmahdollisuus, jonka avulla voidaan auttaa pulaan joutunutta robottia. Katsotaanko etäohjaaja myös robotin kuljettajaksi, jolloin hän olisi myös tienkäyttäjä? Tämä on asioita, joita olemme hieman valmiiksi miettineet, Kontola avaa.
Jos robotti olisi mukana onnettomuudessa, on Kontolan mukaan kuitenkin myös mahdollista, ettei poliisi ottaisi asiaan ollenkaan kantaa, vaan asia vietäisiin ennakkotapauksena käräjäoikeuden käsittelyyn.
"Ei voi vaan laittaa kadulle"
Espoo valikoitui robottien käyttöönottopaikaksi muun muassa sen takia, että Espoon kaupunki näytti kokeilulle vihreää valoa ja oli siitä innoissaan, HOK-Elannon verkkokaupan kehityspäällikkö Jukka Ranua kertoo. Starship Technologies kävi hänen mukaansa ennakkoon keskusteluja myös viranomaisten kanssa muun muassa turvallisuuskysymyksistä.
– Eihän tuollaisia voi noin vaan kadulle laittaa ilman mitään keskusteluja, hän painottaa.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos sai tiedon katukuvaan ilmestyvistä roboteista vasta median kautta.
– Tästä aiheutui se ikävä tilanne, että kun robotit vain ilmestyivät kaupunkikuvaan, niin jouduimme vasta siinä kohtaa miettimään, että mitä nämä ovat ja miten ne liikenteessä liikkuvat, komisario Kontola sanoo.
Ranuan mukaan kaikkia tarvittavia tahoja pyrittiin informoimaan etukäteen, mutta tieto ei välttämättä tavoittanut kaikkia.
Robottikuljetusten tilausmäärät ovat Ranuan mukaan kasvaneet ja asiakkaat ovat pitäneet palvelusta. Hän arvioikin, että ruokapalveluroboteissa on paljon potentiaalia. HOK-Elannon suunnalla tilannetta seurataan vielä kesän ajan, minkä jälkeen palvelun mahdollisesta laajentamisesta tehdään päätöksiä.
Ruuhkaiset keskustat ovat robotille hankalia, koska se ei pysty kommunikoimaan muiden liikenteessä liikkujien kanssa.
– Ruuhkissa on enemmän ihmisten välisiä sosiaalisia normeja esimerkiksi siitä, miten ruuhkassa liikutaan ja miten suojatie ylitetään turvallisesti. Usein jalankulkija esimerkiksi katsoo auton kuljettajaa kohti lähtiessään ylittämään suojatietä. Sosiaalisten normien rakentaminen teknologiaan on hankalaa.