Kouluruoka on liian usein ylikypsää mössöä, arvostelee ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo.
Hänen mukaansa ruoan maistuvuudessa, kypsyysasteessa ja esille laitossa on paljon kohennettavaa.
– Tarjolla on mautonta ruokaa, eivätkä oppilaat aina edes erota, syövätkö he sianlihaa, kanaa vai kalaa. Meillä ei oteta huomioon ruoan jälkikypsymistä.
Hän harmittelee myös sitä, että ruoasta puuttuvat raikkaat maut. Valmismausteseoksia käytetään yhä varsin paljon, ja ne tekevät eri ruokalajeista samanmakuisia.
Juureksia käytetään konsultin mielestä aivan liian yksipuolisesti.
– Porkkana on meillä yleinen juures, kun muitakin vaihtoehtoja olisi tarjolla runsaasti. Kyssäkaali, retikka ja palsternakka toisivat vaihtelua ruokiin.
Opetushallituksen mukaan kouluruoan laatua ei valvota valtakunnallisesti. Siksi ruoan laatu saattaa vaihdella jopa kunnan sisällä.
– Lainsäädäntömme on hyvin väljä kouluruokailun suhteen. Se määrittelee vain, että ruokailun tulee olla maksutonta, täysipainoista sekä tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen.
Hänen mukaansa kouluviranomaisten tulisi valvoa kouluruokailun laatua, sillä koulussa tarjottava ruoka ja ruokailutilanne vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Suurin osa kouluista ilmoittaa Mannisen mukaan noudattavansa valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuositusta, jossa muun muassa määritellään hyvä ateriakokonaisuus ja sen ravintosisältö.
Kojon mukaan monessa kunnassa piiloudutaan näiden virallisten suositusten taakse. Hän sanoo, että todellisuudessa kouluruoka ei aina vastaa suosituksia.