Kouluruokaa valmistavat ammattilaiset ovat pahoillaan keskustelusta, jota käydään koskien suomalaista kouluruokaa ja sen tasoa koskien.
Kautta aikain kouluruoka on ollut puheenaihe, josta monella on oma mielipiteensä. Ammattikeittiöosaajat ry:n toiminnanjohtaja Marjut Huhtala kertoo, että puheet "huonosta kouluruoasta" tai "ylikypsästä mössöstä" ovat alan ammattilaisille karua luettavaa.
– Ravitsemisammattilaiset eivät lähtökohtaisesti halua valmistaa ”huonoa ruokaa”. Ei kukaan halua. Siksi syytökset kouluruoan heikosta laadusta koskettavat niukoin resurssein työtään tekeviä ruokapalveluammattilaisia, Huhtala muistuttaa.
Ammattikeittiöosaajat ry on jo muutaman vuoden ajan myöntänyt konkreettisia tunnustuksia, Kouluruokadiplomeja, ansiokkaasti hoidetusta kouluruokailusta. Diplomin tarkoituksena on kannustaa koko kouluyhteisöä rakentamaan ruokailusta arkea kukoistuttavia hetkiä.
Kouluruoalle on annettu tarkat ohjeet
Huhtala kertoo, että suomalaisten koulujen keittiöissä ei ruokaa valmisteta suinkaan keittäjien oman maun mukaan. Kouluruoan valmistusta ohjaavat sekä ravitsemussuositukset että monet ruoan laatuun liittyvät säädökset. Raaka-aineet jokaista ruokalajia varten valitaan tarkkaan.
– Väitteet kouluruokailun tason mittaamattomuudesta ja laatukriteeristön puuttumisesta eivät pidä paikkaansa, Huhtala toteaa.
Lapset oppivat vanhemmilta
Asiantuntija muistuttaa, että aikuisten asenne kouluruokaa kohtaan voi pahimmillaan vaikuttaa myös siihen, kuinka koululaiset itse suhtautuvat yhteen päivän tärkeimmistä aterioista.
– Aikuisten tehtävänä on puhua kunnioittavasti ruoasta. Onhan koulussa tarjottava ateria usein lapsen ainut lämmin annos koko päivän aikana. Emme kutsuisi mitään ruokaa mössöksi, vaikka se rakenteeltaan ei iltaravintolan annosta muistuttaisikaan, Huhtala toteaa.
– Sokeeraavien termien käyttö kouluruoan yhteydessä ei ole omiaan virittämään koululaisten ruokailuinnokkuutta eikä lisäämään julkisen ruokapalvelun arvostusta, Huhtala toteaa.
Asiantuntija toivoo jatkossa sitä, että kouluruoan arvokkuus osana suomalaista yhteiskuntaa oivallettaisiin. Tämä voisi parhaimmillaan heijastua myös koululaisten ruokailuinnostukseen.
– Voisimmeko kääntää keskustelun rakentavampaan suuntaan? Onhan niin, että ruoan valmistajat ovat melkoisia arjen taikureita loihtiessaan ateriakokonaisuuksia keskimäärin 2,80 euron oppilaskohtaisella päivähinnalla, Huhtala toivoo.
Lähde: Ammattikeittiöosaajat ry