Energian ja lannoitteiden hinnan nopea nousu iskee maatilayritysten kannattavuuteen. Tänä vuonna maatalousyrittäjän työtunnille jää palkkaa noin seitsemän euroa.
Ruoan hinnan nousu iskee seuraavaksi vilja-, liha- ja maitotuotteisiin, ennakoi Luonnonvarakeskus (Luke) maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessaan.
Ruoan hinnan arvioidaan nousevan tänä vuonna mahdollisesti jopa 10 prosenttia viime vuoden keskimääräisestä hintatasosta.
Keskimääräisen kotitalouden ruokalasku voi kasvaa tänä vuonna yli 500 eurolla.
– Hinnan nousu vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ohjaa ostamaan tuoteryhmän halvimpia tuotteita tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja, kertoo erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta tiedotteessa.
Alkuvuonna ruoan hintaa on nostanut erityisesti kahvin, kalan ja vihannesten kallistuminen. Kahvin hinta oli helmikuussa kolmanneksen korkeampi kuin edellisen vuoden helmikuussa.
Lue myös: Ruoan hinta voi nousta hurjasti – näin suomalaiset reagoivat: "Raakaa touhua"
Öljy- ja valkuaiskasvien tuontia Venäjältä pitäisi pystyä korvaamaan
Viljan ja öljykasvien hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla ja Suomessa huippulukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sekä Venäjä että Ukraina ovat merkittäviä viljan ja öljykasvien tuottajia.
Viljan suhteen Suomi on melko omavarainen, mutta viime vuoden heikon sadon vuoksi osa kotimaan kulutuksesta on katettu varastoilla.
Lue myös: Ruoan hinta voi nousta hurjasti – näin suomalaiset reagoivat: "Raakaa touhua"
Sen sijaan öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä on ylittänyt Suomessa tarjonnan jo pitkään. Soijapavusta, rapsista ja auringonkukasta puristetut rouheet ovat suhdannekatsauksen mukaan eläintuotannossa välttämättömiä.
Öljykasvien omavaraisuusaste on viime vuosina laskenut ennen kaikkea kotimaisen rypsin- ja rapsintuotannon vähenemisen vuoksi.
Venäjän osuus öljykasvirouheiden tuonnista Suomeen on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Viime vuonna yhteenlasketusta soija-, rapsi- ja auringonkukkarouheesta runsas kolmannes oli peräisin Venäjältä. Tuonti Venäjältä loppui maaliskuun alussa.
Luken suhdannekatsauksen mukaan yksi ratkaisu on rouheiden käytön vähentäminen Suomessa. Nautakarjatiloilla väkirehujen ja sitä kautta rapsirouheen käyttöä voisi korvata nurmisäilörehulla, mutta sikojen tai siipikarjan ruokinnassa tämä ei onnistu.
Lue myös: Näin eriarvoisesti hintojen nousu kohtelee suomalaisia – mihin ryhmään oma kotitaloutesi kuuluu?
Maatiloilla heikko kannattavuus jatkuu
Ruoan hintojen nousun taustalla on esimerkiksi energian ja lannoitteiden hinnan nousu. Kustannusten nopea nousu iskee suoraan maatilayritysten kannattavuuteen.
– Maatilayritysten yrittäjätulo on varsin herkkä päätuotteiden ja tuotantopanosten hintamuutoksille. Herkimpiä ovat vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitilat sekä sika- ja siipikarjatilat, kertoo tutkija Jukka Tauriainen Lukesta.
Lue lisää: Maatalouden tuottajahinnat rajussa nousussa – energian hinta nousi yli kolmanneksella
Maatalousyrittäjän työtunnille jää tänä vuonna palkkaa 7,1 euroa ja omalle pääomalle korkoa 1,6 prosenttia. Suomalainen maatalous on kärsinyt tuottavuusongelmista jo pitkään.
Rehujen ja viljan hintojen nousu koettelee kovimmin lihantuotantotilojen taloutta. Edellisvuoteen verrattuna viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn kannattavuus kohenee.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan lihan kokonaistuotannon- ja kulutuksen odotetaan pysyvän Suomessa edellisvuoden tasolla. Kallistuvat lihatuotteet ja tuotantoa koetteleva kustannuskriisi saattavat kuitenkin vähentää hieman sekä lihan kulutusta että tuotantoa loppuvuodesta.
Siipikarjanlihan kulutus ohittaa kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa sianlihan kulutuksen.