Ruotsissa professori Lennart Larsson halusi työryhmänsä kanssa löytää helpotuksen sisäilmaongelmiin. Tuloksena on matto, joka imee epäpuhtaudet itseensä. Suomalaisprofessori toivoo, että meilläkin kokeiltaisiin kunnolla maton tuomia mahdollisuuksia.
Ruotsalainen professori Lennart Larsson on tutkinut pitkään sisäilmaa.
– Tehtyäni tätä kaksikymmentä vuotta istuin alas tutkimusryhmäni kanssa. Halusimme löytää ratkaisun eikä vain kirjoittaa siitä, kertoo puhelimessa maton synnystä Lundin yliopiston professori Larsson.
Tuloksena syntyi cTrap-nimellä kulkeva matto, joka imee haitalliset aineet itseensä, mutta päästää vesihöyryn lävitseen. Matto voidaan asentaa paitsi lattioihin myös seiniin tai kattoihin eli sinne, mistä epäterveelliset päästöt tulevat.
Suomessa matto on asennettu tällä hetkellä noin kymmenkuntaan rakennukseen.
Ruotsissa tuote on ollut markkinoilla 3,5 vuotta ja se maksaa noin kolmekymmentä euroa neliöltä.
– Tuote toimii hyvin yksinkertaisesti eli se sekä pysäyttää että sitoo päästöt. Se ei myöskään sisällä eikä sen asentamisessa käytetä mitään kemikaaleja.
Professori vitsailee, että tuote on niin hyvä, että siihen suhtaudutaan epäillen.
– Moni pitää sitä liian hyvänä ollakseen totta. Ruotsissa mattoa on asennettu noin sataan rakennukseen, joista suurin osa on kouluja. Kaikki ovat olleet tuloksiin tyytyväisiä.
Professori Lennart Larssonin mukaan matto on huokea ja helppo tapa parantaa sisäilman laatua.
Lennart Larsson kertoo maton vaikuttavan erittäin nopeasti sisäilman laatuun.
– Olen tehnyt sisäilmatutkimusta pitkään ja moni tuntee minut siitä. En asettuisi tuotteen taakse, joka ei ole hyvä, Larsson sanoo.
– Tulokset ovat olleet fantastisia. Olen saanut puheluita vanhemmilta, jotka kertovat, että astmasta kärsivät lapset ovat voineet vähentää tai lopettaa lääkityksensä. Tällaista on erittäin mukava kuulla, Lennart Larsson iloitsee.
"Pitkästä aikaa hyvä uutinen"
Suomalaisprofessori pitää ruotsalaiskeksintöä ehdottomasti kokeilemisen arvoisena.
– Tämä on pitkästä aikaa hyvä uutinen sisäilma-alalla, sanoo työterveyshuollon ja ympäristölääketieteenprofessori Tuula Putus Turun yliopistosta.
– Suomessa vaihtoehtona on ollut se, että tehdään erittäin perusteellinen peruskorjaus, jossa puretaan kaikki mahdollinen vauriomateriaali pois. Se on työlästä ja kallista, minkä vuoksi eri firmat ovat tarjonneet tiivistyskorjausta.
Putus kertoo ongelman olevan se, että tiivistyskorjaukset yleensä epäonnistuvat.
– Ne kestävät puoli vuotta tai korkeintaan kaksi vuotta. Se ei ole mikään pysyvä ratkaisu. Niissä aineissa on myöskin allergisoivia, ärsyttäviä ja terveydelle haitallisia aineita. Nyt on ratkaisu, joka imee itseensä haitalliset aineet, mutta päästää vesihöyryä lävitse eli mahdollistaa myös lattialaatan kuivumisen ajan saatossa, Putus kehuu.
Professori Tuula Putus etsii kouluja ja päiväkoteja osallistumaan tutkimukseensa.
Professorin mukaan isossa osassa suomalaisia koulurakennuksia on märkä lattia.
– Sen uskallan jo sanoa, että matto auttaa paremmin kuin esimerkiksi ilmanpuhdistajat, joista on vain marginaalista hyötyä. Tässä saadaan altistumislähde tukituksi eli se haitta-aine ei pääse sisäilmaan, missä ihmiset ovat. Näen suurta potentiaalia tässä kyllä, Putus sanoo.
Milloin koululaisen terveys voidaan vielä pelastaa?
– Aikaikkuna on puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Tarkalleen ei voi sanoa, koska jokainen lapsi on oma yksilönsä ja jokaisella on oma altistumishistoria. Taustalla voi olla kosteusvaurioitunut asunto tai päiväkoti, kun lapsi tulee kouluun. Mitä nopeammin lapsi saadaan pois altistumisympäristöstä, sitä parempi, vastaa professori Tuula Putus.
– On olemassa väitöskirjatason tutkimuksia myös siitä, kun lapset siirretään pois homeisesta päiväkodista. Seuraavana talvena heillä ei ollut yhtään ainoaa antibioottihoitoa vaativaa infektiota. Ehkä se kertoo jotain lasten toipumispotentiaalista myös.
–Sitten on useita väitöskirjoja siitä, kun lasten kouluympäristö on korjattu perusteellisesti ja sitten on tehty allergiatutkimukset ja astmaa ajatellen keuhkojen toimintamittaukset. Samoja oppilaita seurataan 3-5 vuoden ajan. Nähdään, että uusia astmatapauksia ei tule ja heidän oiretasonsa laskee noin kolmasosaan tai puoleen siitä, mitä se on ollut ennen korjauksia.
Huono sisäilma saa sairaaksi, oireilemaan tai sitten ei tapahdu kumpaakaan. Siinä ei ole Tuula Putuksen mielestä mitään kummallista.
-Näin se on kaikessa muussakin. Eivät kaikki tupakoitsijatkaan sairastu, professori muistuttaa.
Kouluja ja päiväkoteja etsitään tutkimukseen
Matto asennetaan rakenteisiin. Yhden huoneen asentamistöissä menee päivä tai kaksi.
– Se ei ole kallis ja se on nopeasti laitettavissa. Siinä ei tuoda uusia kemikaaleja rakenteeseen ja seurantatutkimuksissa on osoitettu, että vaikutus on pitkäaikainen. Se kestää useita vuosia. Ruotsalaiset sanoivat, että se kestää ikuisesti, mutta minä vastasin, että Suomessa rakennuksetkaan eivät kestä ikuisesti, Tuula Putus naurahtaa.
Professori on erityisen huolissaan lasten ja nuorten terveydestä.
– Tämä olisi kokeilemisen arvoinen asia kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on paljon lapsia. Pääsisimme mittaamaan sitä, miten hyvä terveyshyöty on. Me etsimme tutkimuskohteita, joissa voisi mitata terveydentilaa käyttäjiltä ennen maton asentamista ja sitten seurata siitä saatavissa olevaa hyötyä Suomen olosuhteissa.
Tuula Putus sanoo, että kiinnostuneet voivat olla häneen suoraan yhteydessä.
– Kunnat suhtautuvat uutuuksiin alkuun vähän epäluuloisesti. Matto voitaisiinkin asentaa ensin esimerkiksi yksittäisiin koululuokkiin ja samassa koulussa verrata luokkia, missä se on käytössä niihin luokkiin, missä se ei ole käytössä, professori ehdottaa.