Suomessa joka kymmenennessä asunnossa ja vielä useammassa päiväkodissa ja koulussa on merkittävä kosteusvaurio.
Loviisassa päätettiin purkaa ruotsinkielinen yläkoulu, jonka sisäilma aiheutti oppilaille pahoja terveysongelmia.
– Terveyden kanssa ei pelleillä. Vastuutonta olisi olla puuttumatta, sillä osa saisi astman, joka on elinikäinen sairaus, sanoo lääkäri ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Janne Lepola.
Loviisassa oppilaiden ja opettajien oireilu lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun ilmanvaihtokoneita uusittiin ennen joulua. Tilanne kärjistyi entisestään muutaman kuukauden kuluttua, kun neljä oppilasta joutui lähes samaan aikaan lääkärin hoitoon hengitys- ja iho-oireiden vuoksi.
– Ilmanvaihtokoneet toimivat väärin. Kaikki oppilaat joutuivat evakkoon, Janne Lepola kertoo.
Lepolan tytär sai lievempiä oireita kuten silmien kutinaa ja päänsärkyä.
– Koneiden vaihdon takia ilmavirrat menivät sekaisin. Yleensä ilmanpaineet ovat hyvin tasapainossa, kertoo Loviisan sivistysjohtaja Thomas Grönholm.
Viime viikolla Loviisan kaupunginvaltuusto teki päätöksen ruotsinkielisen yläkoulun purkamisesta.
– Loviisassa ei riskeerata oppilaiden terveyttä. Samalla päätettiin säilyttää kaikki kyläkoulut, jotta lapset voivat opiskella turvallisissa lähikouluissa, Lepola kehuu kaupunginvaltuuston päätöksiä.
– Kova oireilu laukaisi yläkoulun purkupäätöksen. Talo on rakennettu vuonna -69, jolloin Suomessa rakennettiin taloja huonosti. Koulu tuli nyt tiensä päähän, Grönholm sanoo.
Tilalle rakennetaan uusi koulu. Oireita on ollut oppilailla ja opettajilla myös ruotsinkieleisessä lukiossa, jonka korjaustyöt on aloitettu.
Loviisan ruotsinkielisen lukion korjaustyöt ovat alkaneet.
– Vaikka valtakunnalliset arvot eivät ylittyisi, mistäs me tiedämme, ettei joku oppilas tai opettaja saa jälleen oireita. Paperit voivat näyttää, että tila on puhdas, mutta ikinä ei voi mennä takuuseen, että joku ei silti oireilisi. Tämä tekee tilanteesta hankalan, Grönholm pohtii.
Sairastumisen riskiä vaikea arvioida
Onko vanhempien huoli aiheellinen, kun lapsi käy kosteusvaurioista koulua?
THL:n asiantuntijalääkäri Jussi Lammen mukaan yksittäisen oppilaan sairastumisen riskiä on vaikea arvioida.
– Itse asiassa sitä, aiheutuvatko kosteusvauriorakennusten terveyshaitat homeista, ei tiedetä varmasti. Mikrobikasvun on kuitenkin arvioitu olevan merkittävä tekijä terveyshaittojen taustalla, Lampi kertoo.
Toiset sairastuvat tiloissa, joissa toisille ei tule oireita. Sairastumiseen vaikuttavat monet muutkin ympäristötekjät sekä yksilölliset tekijät, kuten esimerkiksi sukupuoli ja perimä.
– Kosteusvauriosta voi seurata pääasiassa ohimeneviä hengitystieoireita, jotka ovat epämukavia ja aiheuttavat huolta. Pahimmassa tapauksessa voi sairastua astmaan, joka on krooninen keuhkosairaus.
– Rakennusten kosteusvaurioihin liittyy keskimäärin noin puolitoistakertainen astman riski, joka on samaa suuruusluokkaa kuin passiivisen tupakoinnin aiheuttama astmariski lapselle. Astman syntyyn vaikuttavat kuitenkin myös monet muutkin ympäristötekijät sekä erityisesti geneettinen riski sairastua, Lampi sanoo.
Otetaan esimerkkinä sata lasta, jotka eivät ole altistuneet kosteusvauriolle. Heistä noin 6 sairastuu astmaan. Niistä sadasta lapsesta, jotka ovat altistuneet kosteusvauriolle, sairastuu astmaan mahdollisesti noin 9.
Liian helposti johtopäätös homeesta
Espoossa puolestaan joissain kouluissa ilmanpuhdistimet ovat vähentäneet huonon sisäilman aiheuttamia terveydellisiä oireita. Asia on todettu alustavissa tutkimuksissa.
– Tulokset eivät vielä ole yleistettävissä, mutta rohkaisevia ne ovat. Tämä on ensiapu, kunnes korjaukset ovat mahdollisia rahoituksen ja aikataulujen puolesta, kertoo rakennuttamispäällikkö Reijo Yrjölä Espoon Tilapalveluista.
Sisäilmaan liittyvät haasteet ovat jatkuvasti kasvussa, mutta Yrjölän mukaan liian helposti tehdään johtopäätös, että kyse on homeesta.
– Kosteusvauriot ja homevauriot näyttelevät pienempää roolia, kun taas suurimmat sisäilman ongelmat Espoossa aiheuttaa mineraalivillakuitu sekä viemärin kaasut eli viemärihaju. Mineraalivillastahan tulee ärsytysoireita, ja kun nämä kaksi yhdistää, käyttäjät ajattelevat, että nyt on oireita ja haisee – tämän on pakko olla hometta, Reijo Yrjölä sanoo.
Mineraalivillakuituja käytetään esimerkiksi useiden ilmanvaihtokoneiden äänenvaimentamissa sekä akustiikkalevyissä. Ajan kuluessa mineraalivilla haurastuu, jolloin irtoavat kuidut saattavat levitä sisäilmaan.
Mineraalivillakuidut aiheuttavat tavallisesti silmien, ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Niiden ei kuitenkaan ole todettu aiheuttavan sairauksia tai allergiaa.
– Espoossa tulee paljon ilmoituksia sisäilmasta. Pitäisi olla selvempi luokittelu siitä, mikä on sisäilmaongelma ja mikä ei. Nyt sisäilmaongelmaksi luokitellaan tapaus, jossa ilmanvaihto on vikatilanteen takia pamahtanut pois päältä, Yrjölä lisää.
Ilmanvaihdosta huolehdittava myös kesällä
Loviisassa yläkoulun oppilaiden oireet muuttuivat erityisen pahoiksi, koska ilmanvaihtokoneet eivät toimineet oikein. Kesäloman alkaminen herättää kysymyksen, mitä tapahtuu koulujen ja päiväkotien sisäilmalle, kun ovet sulkeutuvat koko kesäksi.
Sulkeutuvatko myös ilmanvaihtokoneet?
– Mielestäni Espoon kouluissa ilmanvaihto on kesällä ainakin osittain päällä. Tietty määrä ilmavaihtoa on siis viikonloppuisin ja kesäisin. Jonkinlaista ilmanvaihtoa pitää olla, jotta rakenteista ei pääse ilmaan liikaa epäpuhtauksia, rakennuttamispäällikkö Reijo Yrjölä sanoo.
Keijo Kovanen Suomen Sisäilmakeskuksesta muistuttaa, että ilmanvaihdolla on ratkaiseva merkitys.
– Karkeasti voi sanoa, että jos ilmanvaihdon puolittaa, niin sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tuplaantuvat olettaen, että tuloilma on puhdasta, sanoo talotekniikan tutkimuspäällikkönä toimiva Kovanen.
Keijo Kovanen kertoo, että ilmanvaihtojärjestelmässä on usein jotain pielessä. Syynä on huollon puute.
Huolto unohtuu
Kovasen mukaan ilmanvaihto on kesälläkin järkevää, mutta koulun ollessa tyhjillään ilmaa ei kannata pyörittää samoilla tehoilla. Kokonaan konetta ei kannata pitää pois päältä, koska syksyllä koulujen alkaessa sisäilman laadun saaminen takaisin hyväksi kestää.
– Vanhempia koneita ei voi säätää muuta kuin päälle ja pois. Tällöin ehdotan, että ilmanvaihtokoneita pidetään päällä päivittäin kahdesta kolmeen tuntia, Keijo Kovanen neuvoo.
Tosin ilmanvaihtojärjestelmässä on Kovasen kokemuksen mukaan usein jotain pielessä, vaikka laitteet olisivatkin päällä.
– Se taas johtuu huollon puutteesta. Ongelmia tulee, jos koneita ja kanavia ei koskaan tarkasteta. Se johtaa liian pieniin tuloilmavirtoihin tai vääränlaisiin painesuhteisiin. Jos esimerkiksi tilat ovat voimakkaasti alipaineisia ulkoilmaan nähden, rakenteista tulee tiloihin likaista ilmaa, Keijo Kovanen kertoo.
Onko teidän koulussanne ongelmia sisäilman kanssa? Kerro meille tarinasi, joko suoraan toimittajalle tai osoitteeseen uutiset@mtv.fi.