OAJ: Kouluista vietiin ovet ja seinät ideologian takia – nyt niitä rakennetaan takaisin

Parjattuja avokouluja rakennetaan osin siksi, että tuoreinta opetussuunnitelmaa on ymmärretty tarkoituksellisesti väärin, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.

Avokouluilla tarkoitetaan kouluja, joissa on siirrytty erillisistä luokkatiloista avoimempiin tiloihin. Käytännössä on kyse avokonttorimallisesta koulusta.

– Puhe avoimista oppimisympäristöistä on lähtenyt liikkeelle uudesta opetussuunnitelmasta, joka annettiin vuonna 2014. Siinä on pari mainintaa avoimista oppimisympäristöistä, mutta sehän ei tarkoita sitä, että kouluista pitäisi rakentaa fyysisesti entistä avoimempia tiloja. Tämän on Opetushallituskin useampaan kertaan sanonut, Salo sanoo STT:lle.

Salon mukaan maininnoilla tarkoitetaan pedagogisia toimintamalleja eli esimerkiksi sitä, että oppimisessa käytetään koko koulun tiloja ja hyödynnetään esimerkiksi lähiluontoa, museoita tai kirjastoja.

Asia on Salon mukaan ymmärretty tarkoituksella väärin kunnissa, koulurakennuksia tekevissä rakennusyrityksissä sekä arkkitehtitoimistoissa. Hänen mukaansa uusia kouluja rakennetaan ideologisesti ja ilman sellaista tutkimusnäyttöä tai opetustyön tuntemusta, joka todistaisi avoimempiin tiloihin perustuvan rakentamisen olevan paras tapa rakentaa kouluja.

– Heillä tuntuu olevan vahva ismi siitä, miltä uuden koulutilan pitää näyttää, ja sitä perustellaan vankasti opetussuunnitelmalla.

Vain pieni osa Suomen kouluista

OAJ:n Salon mukaan avoimet oppimisympäristöt ovat viime vuosina yleistyneet ja viime vuosina rakennetuista uusista kouluista enemmistö on avoimia. Tarkkaa lukumäärää niiden määrästä Suomessa on kuitenkin mahdoton sanoa. Opetushallituksen yliarkkitehti Roope Rissasen mukaan ainakaan Opetushallitus ei pidä erityyppisistä kouluista tilastoja.

– Mitään tarkkaa määrää tietyntyyppisille kouluille ei voi sanoa, koska niitä (tyyppejä) ei ole määritelty. Ei ole olemassa mitään määritystä sellaiselle asialle kuin "avokoulu", Rissanen sanoo STT:lle.

Vaikka niin sanottujen avokoulujen tarkkaa määrää on hankala arvioida, Rissanen kuitenkin painottaa, että Suomessa niitä on vähän verrattuna koko koulukantaan. Suomessa on kaikkiaan noin 2  100 peruskoulua.

Keskustelu avoimista koulutiloista ei myöskään ole uutta, vaan se juontaa juurensa suomalaisen peruskoulun syntyhetkiin 1970-luvulle. Jo tuolloin Suomessa oli kouluja, joiden tiloja pystyi muuntelemaan.

– Ihan peruskoulun alusta saakka on pohdittu, millaisissa tiloissa opetusta tehdään ja mitä kaikkea siihen tarvitaan, Rissanen kertoo.

Lähes miljoonan euron remontti

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Helsingin kaupunki on tänä vuonna rakentanut väliseiniä vasta muutama vuosi sitten valmistuneeseen koulurakennukseen. Jakomäessä sijaitsevan koulun piti olla malliesimerkki avoimista oppimisympäristöistä, mutta meluisuuden vuoksi kouluun on päädytty rakentamaan väliseiniä ja lisäämään ovia. Koulun remontointi perinteisempään muotoon maksaa HS:n mukaan lähes miljoona euroa.

Opetushallituksen Rissasella ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon avokouluihin on jälkikäteen tehty isompia remontteja. Hänen mukaansa on sinänsä tyypillistä, että kouluihin tehdään joitakin korjauksia esimerkiksi takuuajalla. Jakomäessä sijaitsevan koulun remontin kokoluokka ei kuitenkaan enää mahdu tähän haarukkaan, Rissanen sanoo.

– On vaikea ottaa kantaa, että mitä kaikkea siihen on liittynyt. Tietenkään muutaman seinän tekeminen ei voi maksaa miljoonaa euroa, hän toteaa.

– Muutamissa tapauksissa, joissa on koettu, että oppimisympäristöt ovat olleet liian avoimia tai melun kanssa on ollut jotain ongelmia, on tehty tämäntyyppisiä korjauksia. Minulla on tällaisia tapauksia tiedossa alle kymmenen kappaletta Suomessa.

Tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa verrattain uusia avokouluja remontoidaan niin, että niissä on esimerkiksi enemmän väliseiniä ja erillisiä huoneita. Hän on kuitenkin varma, että helsinkiläiskoulun tapaus ei ole ainoa laatuaan.

– Varmasti tällaista tapahtuu muuallakin Suomessa. Rakentamisessa tehdään aina asioita jonkin vallitsevan suuntauksen mukaan, Simpanen sanoo.

– Sitten huomataan, että se joko toimii tai ei toimi. Koulurakentamisessa on selkeästi ollut tilanne, että on kokeiltu avokouluja ja nyt huomattu, että ne eivät ehkä olleetkaan hyvä juttu.

Simpasen mukaan kunnat ja kaupungit, jotka ovat rakentaneet avokouluja ensimmäisten joukossa, ovat nyt havahtumassa siihen, etteivät tilat välttämättä toimi kaikilta osin.

– Lopputulos on se, että rakentaminen muuttuu.

Taustalla tehokkuusajattelua

Kuntaliiton Simpanen arvioi, että ongelmia voi olla erityisesti noin viiden viime vuoden aikana rakennetuissa kouluissa. Hänen mukaansa tuona aikana uudet avoimet oppimisympäristöt ja tilat ovat yleistyneet koulurakentamisessa.

– Meillä on nyt takana ensimmäinen ehjä lukuvuosi koronapandemian jälkeen. Vasta nyt on alettu kunnolla katsoa, miten nämä uudet koulut oikeasti toimivat. On huomattu, että ne eivät ehkä aina toimi niin henkilökunnan kuin oppilaidenkaan kannalta, Simpanen sanoo.

Simpanen kertoo olleensa uransa aikana mukana usean uuden koulurakennuksen suunnittelussa. Hänen mukaansa kunnat haluavat nykyään usein saada kaikki rakennetut tilat opetuskäyttöön. Ajattelua ohjaa osaltaan tilatehokkuus ja viime kädessä myös raha. Avokoulujen rakentamista mahdollisesti ohjanneet tehokkuusajattelu ja säästötavoitteet voivat kuitenkin vesittyä, jos uusia kouluja pitää remontoida jo muutaman vuoden jälkeen.

– Kun tilat ovat tehokkaammin opetuskäytössä, kouluista voidaan rakentaa hieman pienempiä, jolloin säästetään rahaa, Simpanen selittää.

– Taustalla on tällaista tehokkuusajattelua, ja silloin esimerkiksi koulujen aulatiloista tehdään myös oppimisympäristöjä.

Lue myös: "Lapsen suunnalta saattaa tulla nyrkkiä" – tämä on erityisluokanopettajan mielestä pielessä kouluarjessa

Uupunut jää helposti huonoon työhön – nämä ovat kolme pääoiretta

Yksi kysymys lastenlääkärin vastaanotolla paljastaa huolestuttavan muutoksen – vähäisellä liikkumisella yllättävä seuraus