Ruotsalaistutkimus: Kymmeniätuhansia vuosia vanha neandertalinihmisen DNA lisää dramaattisesti vakavan koronataudin riskiä

Neandertalinihminen
EPA
Julkaistu 06.07.2020 22:58

MTV UUTISET

Yli 60 000 vanha DNA voi tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan lisätä dramaattisesti vakavan COVID-19-tautimuodon riskiä. Asiasta uutisoi ruotsalaislehti Expressen.

– Neandertalinihmiseltä perimämme DNA voi lisätä kolminkertaisesti vaaraa joutua koronaviruksen takia sairaalahoitoon, Karoliinisen instituutin ja saksalaisen Max Planck -instituutin perinnöllisyystieteilijä Hugo Zeberg kertoo lehden haastattelussa.

Hugo Zebergin ja hänen kollegansa Svante Pääbon tutkimuksen mukaan riskiryhmässä on jopa puolet eteläaasialaisista, kuten intialaiset, pakistanilaiset ja bangladeshilaiset. Suurin riskiprosentti on bangladeshilaisilla, 63. Eurooppalaisilla luku on 16 %. Afrikassa vaaraa ei ole juuri ollenkaan.

– Neandertalilaisten perinnössä on sekä pahaa että hyvää. Koronan suhteen neandertalilaisen DNA:lla on traagisia seurauksia nykyihmisille, Zeberg toteaa.

Lue myös: Tutkimus: Nykyihminen levisi Eurooppaan jo yli 200 000 vuotta sitten –  Vanha kallolöytö ei kuulunutkaan neandertalinihmiselle, vaan homo sapiensille

Taustalla pieni kromosomin kappale

Sitä, miksi geenimuunnos on niin yleinen Etelä-Aasiassa ja harvinainen muualla, tutkijat eivät ole vielä saaneet selville.

– Olemme alkaneet tutkia vakavan COVID-19-taudin sairastaneita saadaksemme selville, onko heillä tätä geneettistä materiaalia. Toivomme havaintojemme antavan vihjeitä pandemian ymmärtämiseen.

Hugo Zeberg selvittää, että COVID-19: n saamisen ja ennen kaikkea vakavien seurausten riskiä lisää pieni kromosomin 3 kappale. Jos ihmisellä on tuo kromosomi molemmilta vanhemmilta, riski on kolminkertainen, jos yhdeltä, riski on 1,7 kertaa suurempi.

Neandertaaligeeniä kantavat naiset synnyttävät enemmän lapsia

Neandertalinihminen on ihmisen suvun sukupuuttoon kuollut laji. Se eli Euroopassa ja Aasian lounaisosissa ainakin vielä 40 000 vuotta sitten, ja joidenkin arvioiden mukaan vielä 28 000 vuotta sitten.

Se nimettiin Saksassa sijaitsevan Neanderlaakson mukaan, koska sieltä löydettiin lajin luita ensimmäisen kerran vuonna 1856.

Viime kuussa Svante Pääbo ja Hugo Zeberg julkaisivat paljon positiivisempia uutisia neandertalperinnöstä. Heidän tutkimuksensa osoitti, että neandertalin geeniä kantavat naiset synnyttävät enemmän lapsia ja heillä on vähemmän keskenmenoja.

Noin joka kolmannella eurooppalaisnaisella on tämä geeni.

Aiemmin neandertaliperimällä on havaittu olevan yhteyksiä myös muun muassa nikotiiniriippuvuuteen, ihosairauksiin, veren hyytymiseen, immuunipuolustukseen ja jopa masennukseen.

Lue myös: Luolan uumenista uskomaton löytö: Perustavanlaatuista teknologiaa 50 000 vuoden takaa – tekijä ei nykyihminen, mutta sama tekniikka edelleen käytössä

Tuoreimmat aiheesta

Koronavirus